Teksti: Eliisa Girsén, laillistettu ravitsemusterapeutti, Keliakialiitto
Viimevuosina gluteeniton ruokavalio on ollut paljon esillä sekä perinteisessä mediassa että sosiaalisen median alustoilla. Myös moni julkisuuden henkilö etenkin Hollywoodissa vannoo gluteenittoman ruokavalion nimeen. Mihin gluteenittomasta ruokavaliosta on apua ja kannattaako sitä itse kokeilla?
Gluteeniton ruokavalio on mainittu ainoastaan keliakian Käypä hoito -suosituksessa sairauden hoitokeinoksi. Tämä ei silti tarkoita, etteikö joku muukin voisi ruokavaliosta hyötyä. Etenkin ärtyvän suolen (IBS) hoidossa gluteenitonta ruokavaliota usein kokeillaan ja moni saa siitä apua. Gluteenitonta ruokavaliota on kokeiltu myös muun muassa reuman, psoriasiksen ja tulehduksellisten suolistosairauksien (Crohnin tauti ja colitis ulcerosa) hoidossa. Tutkimusnäyttöä siitä, että gluteenittomuudesta olisi merkittävää apua näiden sairauksien hoidossa, ei kuitenkaan ole saatavilla.
Keliakia ja muut autoimmuunisairaudet
Keliakia on autoimmuunisairaus, jossa vehnän, ohran ja rukiin sisältämä varastoproteiini, gluteeni, aiheuttaa suolinukan tuhoutumista. Keliakiaan sairastumiseen tarvitaan sille altistava geeniperimä, joka on yli 40 prosentilla suomalaisista. Keliakiaa sairastaa noin 2 prosenttia väestöstä, osa tietämättään. Muut autoimmuunisairauden kuten, tyypin 1 diabetes ja kilpirauhasen autoimmuunisairaus, lisäävät riskiä keliakialle. Tästä syystä onkin tärkeää, että etenkin autoimmuunisairauksia sairastavat selvittävät keliakian mahdollisuuden ennen gluteenittoman ruokavalion aloittamista.
Gluteeniton ruokavalio on murusen tarkka, kun kyseessä on keliakian hoito. Jos ruokavaliota noudattaa jostain muusta syystä, silloin samanlaista tarkkuutta ei tarvita. Tässä onkin olennaisin ero, kun ruokavaliota noudattaa keliakian tai jonkin muun syyn takia.
Mitä tehdä, jos gluteeniton ruokavalio on aloitettu ennen keliakiatutkimuksia?
Jos gluteeniton ruokavalio on aloitettu omin päin ja sitä on noudatettu yli neljä kuukautta, ei keliakiaa voi enää kunnolla tutkia. Silloin on palattava takaisin gluteenia sisältävään ruokavalioon kolmen kuukauden ajaksi ennen tutkimuksia. Monelle tämä voi olla ylitsepääsemätön tilanne, jos gluteenia sisältävät viljat aiheuttavat esimerkiksi arkea häiritseviä vatsaoireita.
Mikäli oireiden kanssa pärjää, altistukseen riittävä päivittäinen gluteenin määrä (3 g) tulee 2–3 siivusta leipää tai yhdestä pullasta ja yhdestä leivästä. Altistuksen voi tehdä myös gluteenijauholla, jota tarvitaan noin ½ ruokalusikallista päivässä. Kun gluteenille on altistunut kolme kuukautta, pitää pyytää laboratoriolähete keliakiavasta-aineiden tutkimukseen omalta terveysasemalta. Vasta-aineet tutkitaan verinäytteestä. Mikäli vasta-aineet ovat normaalit, voi gluteenittoman ruokavalion halutessaan aloittaa uudelleen. Jos vasta-aineet ovat koholla, terveydenhuollosta saa ohjeet, miten toimia jatkossa.
Jos gluteenia sisältäviä viljoja ei vaikeiden oireiden takia pysty palauttamaan ruokavalioon ja keliakia jää tutkimatta, silloin on syytä noudattaa gluteenitonta ruokavaliota kuten keliaakikko eli murusen tarkasti. Ilman keliakiadiagnoosia voi kuitenkin olla vaikeaa motivoitua murusen tarkkuuteen, varsinkin, jos pienestä lipsumisesta ei saa tuntuvia oireita. Hoitamaton keliakia aiheuttaa kuitenkin anemiaa, lapsettomuutta, osteoporoosia ja pahimmillaan ohutsuolen syöpää. Jotta näiltä vältytään, täytyy ruokavaliossa olla tarkka.
Gluteeni itse harvoin syypää vatsaoireiluun
Etenkin ärtyvän suolen hoidossa gluteenitonta ruokavaliota kokeillaan usein matalalla kynnyksellä. Gluteenia sisältävät viljat ovat kuitenkin tärkeä kuidun ja monen vitamiinin sekä kivennäisaineen lähde. Lisäksi viljojen kuitu on ensisijainen suolistomikrobien ravinnon lähde. Koko ajan saamme lisää tietoa suolistomikrobien merkityksestä ihmisen kokonaisterveydelle ja niiden vaikutus ei ole vähäinen. Mikrobit muun muassa osallistuvat immuunipuolustuksen ylläpitoon ja monien sairauksien ajatellaan johtuvan suolistomikrobien epätasapainosta.
Gluteenin lisäksi vehnässä, ohrassa ja rukiissa on myös paksusuolessa fermentoituvia hiilihydraatteja, niin sanottuja FODMAP hiilihydraatteja. Usein vatsaoireet johtuvatkin näistä yhdisteistä eivätkä gluteenista. FODMAP hiilihydraatteja on monissa muissakin ruoka-aineissa kuten maidossa (laktoosi), sokerialkoholeissa (esimerkiksi ksylitoli ja maltitoli), kaaleissa ja palkoviljoissa.
Kannattaa kokeilla rajoittaa ensisijaisesti muita FODMAP hiilihydraattien lähteitä ja vain vähentää gluteenia sisältäviä viljoja vain oman sietokykynsä rajalle. Omat vältettävät ruoka-aineet selviävät kokeilemalla ja paras apu ärtyvän suolen hoidossa on asiaan perehtynyt ravitsemusterapeutti. Omatoimikokeilussa on riskinä, että päätyy välttämään isoa määrää ruoka-aineita. Näin ruokavaliosta tulee helposti liian suppea ja se voi aiheuttaa puutoksia vitamiineista ja muista hivenaineista. Alun välttämisruokavalion jälkeen on tärkeää palauttaa ruokavalio mahdollisimman laajaksi omien oireiden rajoissa.
Artikkeli on aiemmin julkaistu Kilpi-lehdessä 3/2021.