Kilpirauhanen ja mielen hyvinvointi

Teksti: Ulla Slama, LL
Julkaistu: Kilpi-lehdessä 2/2018

Kilpirauhasen toiminta vaikuttaa monitahoisesti ihmisen vointiin. Varsinkin mielen hyvinvoinnin muutokset ovat usealle kilpirauhaspotilaalle tuttu asia. Euroopan kilpirauhaslääkärit ovat julkaisseet muutamien vuosien ajan tieteellistä lehteä nimeltä European Thyroid Journal. Vuodelta 2013 löytyy laaja artikkeli kilpirauhasen vajaatoiminnasta ja masennuksesta. Ison-Britannian kilpirauhaspotilasyhdistys BTF on julkaissut useita esitteitä kilpirauhasen toiminnasta ja mielialasta. Kilpirauhasen toiminta, tulehdukset ja kasvaimet voivat vaikuttaa mielialaan monilla tavoilla.

Syvällä masennuksella ja kilpirauhasen vajaatoiminnalla on samankaltaisia oireita. Tämän takia on tärkeä tutkia kilpirauhaskokeet, kun syvä masennus todetaan. Jos kilpirauhasen vajaatoiminta todetaan, sen hoito voi parantaa mielialaoireita. Jos kilpirauhassairauden hoito ei poista oireita riittävästi, voidaan hyvää tukea saada mielialalääkkeistä ja psykoterapiasta.

Monia tekijöitä
Kilpirauhasen liiallinen tai liian vähäinen toiminta vaikuttavat mielialaan. Lääkitys voi parantaa huomattavasti mielen hyvinvointia, mutta tutkimuksien mukaan lääkitys ei paranna vointia aivan yhtä hyvälle tasolle kuin kilpirauhasterveillä yksilöillä on. Tuntemattomat, perinnölliset tekijät voivat vaikuttaa tähän.

Tietyt perinnölliset tekijät dejodinaasijärjestelmässä, joka muuntaa tyroksiinia (T4) trijodityroniiniksi (T3), voivat vaikuttaa mielialaan. Tällöin T4/T3-yhdistelmälääkityksellä voi olla siihen positiivinen vaikutus. Tästä tarvitaan lisää tutkimuksia.

Rotterdamin autoimmuunitautien tutkija, professori Drexhage on tehnyt havainnon, että kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä näyttää olevan mukana autoimmuunitulehduksen osatekijä, jolla on genetiikan tasolla yhteisiä tekijöitä diabetes mellitus 1:n ja kilpirauhasen autoimmuunitulehduksen kanssa.

On todettu, että mielialaan vaikuttavat hormonitnoradrenaliini ja serotoniini ovat kytkettyjä kilpirauhasen toimintaan liittyviin tyreotropiinia vapauttavaan hormoniin (TRH) ja trijodityroniiniin (T3). Aivojen TRH lisää aivolisäkkeen TSH:n eritystä, joka vuorostaan lisää kilpirauhasen tyroksiinin (T4) ja trijodityroniinin (T3) rakentamista. Jos serotoniini on matala, TRH voi nousta.

Kilpirauhasen liikatoiminta aiheuttaa stressioireita, unettomuutta ja hermostuneisuutta. Liikatoiminta hoidetaan lääkkeillä, radiojodilla tai joskus leikkauksella. Oireita voidaan rauhoittaa betasalpaajalla, joka rauhoittaa sykettä ja muitakin oireita. Kun liikatoiminta on rauhoittunut, voi betasalpaaja joskus alentaa mielialaa. Kun sydänoireet ovat rauhoittuneet, voidaan betasalpaajan käyttö lopettaa.

Autoimmuunisairaudet
Kilpirauhasen autoimmuunisairauksien on epäilty liittyvän mielialaan, mutta tutkimuksista on saatu erilaisia tuloksia. Esimerkiksi laajassa HUNT-tutkimuksessa, jossa Norjassa tutkittiin 30 000 ihmistä, ei todettu autoimmuunitulehduksen vaikuttavan mielialaan. Brittiläisessä tutkimuksessa, jossa tutkittiin 6000 potilasta toisella psykiatrisella tutkimuskysely-kaavakkeella, vaikutusta mielialaan näytti olevan.

Stressaavat tapahtumat voivat laukaista kilpirauhasen autoimmuunisairauden. Synnytyksen jälkeinen autoimmuunitulehdus ja synnytyksen jälkeinen ma¬sennus näyttivät olevan yhteydessä kahdessa kolmesta tutkimuksesta. Norjalaisessa HUNT-tutkimuksessa yhteyttä ei havaittu, skotlantilaisessa tutkimuksessa se havaittiin.

Lääkitys
Tutkimukset ovat siis haasteellisia. Joka tapauksessa kliinisessä eli ilmeisessä kilpirauhasen vajaatoiminnassa, jossa TSH on koholla, T4V matala tai TSH yli 10, suositellaan hoitoa tyroksiinilla, ja lääkityksellä on positiivinen vaikutus mielialaan. Jos kilpirauhasen vajaatoiminta on subkliininen, eli TSH on koholla mutta T4V vielä viitealueella, vajaatoiminnan hoito voi parantaa mielialaa, mutta usein mielialalääkekin antaa tukea hyvinvointiin. ETA:n (Euroopan kilpirauhaslää¬kärien yhdistys) suositusten mukaan T4/T3-yhdistelmähoitoa voidaan yrittää 3-6 kuukautta, jos tyroksiinilla ei ole riittävää vaikutusta mm. väsymysoireisiin ja paleluun. Ensin on tutkittava, onko oireiden takana jokin muu syy tai sairaus. Mikäli potilas voi paremmin, voidaan yhdistelmähoitoa jatkaa. Raskauden aikana suositellaan käytettäväksi ainoastaan tyroksiinia. ATA eli Amerikan kilpirauhaslääkäriyhdistys ei toistaiseksi ole suositellut T3-lääkkeiden käyttöä lainkaan.

Kasvaimet voivat aiheuttaa huolta ja stressiä, mutta kilpirauhasen kasvaimilla on yleensä hyvä ennuste. Kilpirauhasen syövässä poistetaan useimmiten koko kilpirauhanen. Lääkehoidosta on tehty tutkimuksia potilailla, joilta koko kilpirauhanen on poistettu. Heillä T4/T3-hoidosta näyttää olevan hyötyä useammin kuin muilla kilpirauhaspotilailla, erityisesti mielialan hyvinvointiin ja keskittymiskykyyn.

Yksilöllinen hoito
Tyroksiinihoidossa potilaan TSH yritetään pitää tasolla 0,4-2,0 mU/l, mikäli sydämen tilanne sen sallii. Viitearvo kilpirauhasen puolesta terveellä ihmisellä on 0,4-3,5 (-4,2) mU/l. Hoitoa ei aina aloiteta ennen kuin TSH on yli 10, esimerkiksi jos on taipumusta sydämen rytmihäiriöihin tai jos ikä on korkea. Kansainvälisen kilpirauhaspotilasliiton entisen puheenjohtajan, endokrinologi Lawrence Woodin auton rekisterinumero on TSH 1, ja 1 näyttää olevan useilla kilpirauhaspotilailla mielialan kannalta hyvä TSH-arvo.

Kilpirauhanen vaikuttaa ihmiseen monitahoisesti, mutta oireet paranevat huomattavasti hyvällä hoidolla. Pitää kuitenkin ottaa huomioon, että kun kilpirauhasessa on sairaus, vaikkakin hyvin hoidettu, se ei toimi yhtä joustavasti kuin terve kilpirauhanen. Tämä on otettava huomioon esimerkiksi vuorotyön tekemisessä. Nuori ihminen sairastuu helposti burnoutiin, jos kilpirauhanen on lievästi vajaatoimiva. Pieni lääkeannos ja ehkä sairausloma voivat tehdä silloin hyvää.

Lähteitä:
Pasi Salmela, Saara Metso, Leena Moilanen, Leo Niskanen, Pirjo Nuutila ja Camilla Schalin-Jäntti Aikuisen primaarisen hypotyreoosin hoito, Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2016;132(1):33–42.

Hypothyroidism and Depression
Colin M. Dayan, Vijay Panicker, Cardiff University School of Medicine, Heath Park, Cardiff, UK; b
Department of Endocrinology, Sir Charles Gairdner Hospital, Nedlands, W.A., Australia

Thyroid Antibodies, Autoimmunity and Cognitive Decline: Is There a Population-Based Link?
Division of Medicine, John Hunter Hospital Centre for Brain and Mental Health Research Hunter Medical Re¬search Institute, and d
Centre for Clinical Epidemiology and Biostatistics, University of Newcastle
Neuropsychiatry Unit, Hunter New England Local Health District, and f
Hunter Area Pathology Service, Newcastle, N.S.W., Australia, www.btf-thyroid.org/