Teksti: Suvi Turunen, lääketieteen tohtori, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri
Kilpirauhasen toimintahäiriöt raskausaikana ovat melko tavallisia, ja hoitamattomana kilpirauhassairaudet voivat lisätä raskausajan ja vastasyntyneisyyskauden ongelmia.
Kilpirauhasen vajaatoiminnan ja liikatoiminnan on todettu lisäävän kuukautishäiriöitä ja keskenmenoja sekä aiheuttavan hedelmättömyyttä. Äidin kilpirauhassairauksiin on joidenkin tutkimusten mukaan liittynyt monenlaisia raskaudenaikaisia ongelmia, kuten ennenaikaisia synnytyksiä, epämuodostumia, matalaa syntymäpainoa sekä lisääntynyttä sikiökuolleisuutta. Raskauden aikainen korkea verenpaine, raskausmyrkytys, istukan ennenaikainen irtoaminen, synnytyksen jälkeinen verenvuoto sekä anemia on myös joissakin tutkimuksissa liitetty äidin kilpirauhassairauksiin. Lievä tai hyvin hoidettu kilpirauhasen toimintahäiriö ei kuitenkaan välttämättä lisää näitä riskejä. Raskauskomplikaatioiden ja vastasyntyneisyyskauden ongelmien riskejä voidaankin tehokkaasti vähentää asianmukaisesti toteutetulla lääkityksellä. Sekä kilpirauhasen vajaatoiminta että liikatoiminta olisi hyvä hoitaa jo ennen raskautta.
Raskaus ja kilpirauhashormonit
Raskauden aikana kilpirauhashormonien tarve kasvaa jopa 50 %. Terve kilpirauhanen pystyy kompensoimaan tämän tuottamalla enemmän kilpirauhashormoneja raskausaikana. Myös kilpirauhasen toimintakokeet muuttuvat raskauden aikana. Alkuraskauden korkeat istukkahormonin eli hCG:n pitoisuudet voivat aiheuttaa kilpirauhasen liikatoimintaa muistuttavan tilan, koska hCG toimii aivolisäkkeen erittämän tyreotropiinin eli TSH:n tapaan ja stimuloi kilpirauhasta. Terveen naisen matala TSH-arvo voidaankin virheellisesti tulkita kilpirauhasen liikatoiminnaksi, kun taas raskauteen nähden liian korkeaa TSH-arvoa voidaan pitää normaalina. Tyroksiinilääkityksen tarve lisääntyy suurimmalla osalla kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavista naisista raskausaikana.
Tutkimus äidin kilpirauhassairauksien vaikutuksista
Oman väestöpohjaisen rekisteritutkimuksemme tarkoitus oli selvittää äidin kilpirauhassairauksien vaikutusta raskaustuloksiin ja lisäksi kartoittaa kilpirauhassairauksiin käytettävien lääkkeiden käyttöä raskausaikana Suomessa.
Tutkimuksemme aineistona käytettiin kansallista Syntyneiden lasten rekisteriä vuosilta 2004?2016. Syntymärekisteri sisältää käytännössä kaikki Suomessa tapahtuneet synnytykset. Syntymärekisterin tietoja täydennettiin Kelan ylläpitämistä resepti- ja lääkkeiden erityiskorvausoikeuksien tiedostoista, Hoitoilmoitusjärjestelmästä ja Epämuodostumarekisteristä. Kilpirauhasen vajaatoimintaa ja kilpirauhasen liikatoimintaa sai¬rastavia raskaana olevia naisia verrattiin kilpirauhasen suhteen terveisiin naisiin.
Äidin kilpirauhasen vajaatoiminnan esiintyvyys tutkimuksessamme oli 3 %. Suurin osa kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavista raskaana olevista naisista käytti tyroksiinilääkitystä. Tutkimuksessamme todettiin, että kilpirauhasen vajaatoiminnalla on yhteys useisiin raskaus¬komplikaatioihin, kuten raskauden aikaisiin verenpaineongelmiin, ras¬kausdiabetekseen ja ennenaikaiseen synnytykseen. Kilpirauhasen vajaatoimintaan liittyvä riski raskaudenaikaisiin verenpaineongelmiin ja ennenaikaiseen synnytykseen oli kuitenkin pienempi niillä naisilla, jotka käyttivät tyroksiinilääkitystä koko raskauden ajan.
Tutkimuksessamme kävi myös ilmi, että raskaudenaikainen tyroksiinin käyttö on lisääntynyt varsin paljon tällä vuosituhannella. Kun vuonna 2004 raskauden aikaisiin kilpirauhasongelmiin tyroksiinihoitoa sai yksi prosentti äideistä, vuonna 2016 määrä oli jo kuusi prosenttia. Kilpirauhashormonien käytön merkittävä lisääntyminen viittaa siihen, että raskauden aikaiset kilpirauhasongelmat tunnistetaan ja diagnosoidaan aikaisempaa paremmin ja hoidetaan herkemmin. Se voi johtua siitä, että raskausaikana käytetään matalampia viitearvoja kuin ei-raskaana olevilla. Arvot, joilla raskaana olevien tyroksiinihoito aloitetaan, ovat matalampia kuin tavallisessa väestössä. Aikaisemmissa tutkimuksissa on todettu, että tyroksiinihoito voi suojata raskauskomplikaatioilta, ja siksi raskauden aikaista kilpirauhasen vajaatoimintaa saatetaan hoitaa herkemmin. On toki myös mahdollista, että meillä Suomessa vähän ylihoidetaankin kilpirauhasen vajaatoimintaa.
Kilpirauhasen liikatoiminnan esiintyvyys tutkimuksessamme oli 0,4 %, eli se on selvästi harvinaisempi sairaus kuin kilpirauhasen vajaatoiminta. Kilpirauhasen liikatoimintaan käytettäviä lääkkeitä (karbimatsolia tai propyylitiourasiilia) käytti vain 0,1 % raskaana olevista naisista. Totesimme tässä tutkimuksessa, että äidin raskaudenaikaisella kilpirauhasen liika¬toiminnalla ja myös aikaisemmin sairastetulla kilpirauhasen liikatoiminnalla on yhteys joihinkin raskauskomplikaatioihin, kuten raskaudenaikaisiin verenpaineongelmiin sekä keisarileikkauksiin ja ennenaikaisiin synnytyksiin. Lisäksi tutkimuksestamme kävi ilmi, että vastasyntyneillä vauvoilla on lisääntynyt riski joutua tehohoitoon, jos äidillä on kilpirauhasen vajaa- tai liikatoiminta.
Artikkelin taustaa
Artikkeli perustuu lääketieteen lisensiaatti Suvi Turusen väitöskirjaan, jonka aiheena Kilpirauhasen toimintahäiriöt raskausaikana. Esiintyvyys ja vaikutus raskaustuloksiin. Tiedekunta ja yksikkö: Oulun yliopiston tutkijakoulu, Lääketieteellinen tiedekunta, Oulun yliopistollinen sairaala, Synnytykset ja naistentaudit.
Väitöstilaisuus pidettiin 24.9.2021. Vastaväittäjänä toimi dosentti Eeva Ekholm, Turun yliopistollisesta sairaalalasta ja kustoksena dosentti Eila Suvanto, Oulun yliopistollisesta sairaalasta.
Artikkeli on aiemmin julkaistu Kilpi-lehdessä 4/2021.