Kilpirauhasen vajaatoiminnan oireet ja toteaminen (Ulla Slama)

Kilpirauhasen vajaatoiminta (hypotyreoosi) syntyy, kun kilpirauhanen ei enää pysty tuottamaan riittävästi kilpirauhashormoneja.

Kilpirauhashormoni (tyroksiini) ylläpitää kehon aineenvaihduntaa ja vaikuttaa kaikkiin kehon soluihin, joten mahdollisia oireita on paljon. Vaikeassa vajaatoiminnassa oireet ovat yleensä selkeitä, mutta koska ne tulevat usein hitaasti ja salakavalasti, potilas voi tottua niihin eikä liitä niitä sairauteen. Diagnoosin voi saada myöhässä nykyäänkin. Potilaalla voi olla oireita kun laboratoriokokeet ovat vain hiukan poikkeavia. Tässä tapauksessa voidaan tehdä puolen vuoden hoitokokeilu pienellä tyroksiiniannoksella, jotta nähdään paraneeko tilanne.

On muistettava, että on olemassa muitakin terveysongelmia kuin kilpirauhassairaudet, jotka voivat aiheuttaa samanlaisia oireita.

Erilaisia oireita on paljon

Vajaatoimintaan liittyviä erilaisia oireita on paljon. Yksilöllisyydestä johtuen toisella voi olla täysin erilaiset oireet kuin toisella. Esimerkiksi kuulon heikkeneminen, matalampi ääni ja tasapaino-ongelmat voivat liittyä vajaatoimintaan. Ohessa on kuvattu tyypillisimpiä oireita tarkemmin.

Väsymys: Pidemmän yöunen tarve, epätavallinen väsymys työpäivän jälkeen ja päiväunien tarve. On vaikea saada mitään aikaan ja aloitekyky vähenee. Nukkuminen voi olla pinnallista ja yöllinen heräily aiheuttaa väsymystä päivällä. Uniapneaakin voi ilmetä.

Masennus: Masennuspotilailta pitäisi mitata kilpirauhasarvot. Masennusta voi ilmetä muutenkin, mutta joskus sen syynä on kilpirauhasen vajaatoiminta. Potilas saattaa väsyä, masentua ja ärtyä, koska ei jaksa normaalisti. Jos masennus johtuu kilpirauhassairaudesta, se hoidetaan, mutta psykoterapia tai mielialalääkkeet voivat nopeuttaa avun saantia. Joskus masennus tai muu psyykkinen stressi häiritsevät kilpirauhashormoneja, jotka normalisoituvat itsekseen tilanteen parantuessa. Masennusoireita voi ilmetä myös vain autoimmuunitulehduksissa ilman että kilpirauhasarvot ovat epänormaalit.

Kylmyyden tunne: Vilunväristykset, sisäinen kylmyyden tunne lähinnä rintakehän alueella. Joillakin voi olla kylmät kädet ja jalat, ja yöllä on käytettävä villasukkia. Aivojen lämmönsäätelykin voi olla häiriintynyt, mutta palelu voi johtua myös kilpirauhasen vajaatoiminnasta aiheutuvasta verenkierron heikentymisestä.

Näköhäiriöt: Useat vajaatoimintapotilaat valittavat, että hämäränäkö heikkenee ja kohteiden havaitseminen läheltä ja kaukaa hidastuu, mikä voi olla häiritsevää esimerkiksi ajaessa.

Suolisto-oireet: Yleensä ummetustaipumus, ilmavaivat. Toisilla on ripulia, joka yleensä yhdistetään kilpirauhasen liikatoimintaan. Ripuli kilpirauhasen vajaatoiminnassa voi johtua ruoansulatuskanavan entsyymien erityksen hidastumisesta suolistossa, mikä häiritsee ruoansulatusta. Sappiteiden toiminta on hidasta ja sappikiviä voi ilmetä. Osalla kilpirauhaspotilaista on myös keliakia ja laktoosiongelmia.

Lihaskipu: Harjoituksen jälkeen lihakset palautuvat tavanomaista myöhemmin. Lihakset voivat tuntua jäykiltä tai jänteet muuttua jäykemmiksi. Fibromyalgian tapaiset kivut ja Akilles-refleksin katoaminen ovat mahdollisia.

Sydänvaivoja ja verenkiertohäiriöitä

Sydänvaivat: Sydänlihas voi toimia hitaammin ja sydänlihaksesta tulee veltto. Tämä saattaa näkyä vain hitaana sykkeenä tai tuntua ”muljahteluina” nukkumaan mennessä. Ajan kanssa voi ilmaantua sydämen vajaatoimintaa ja sydämen ultraäänessä tai rinnan röntgenkuvassa voi nähdä sydämen laajentuneen. EKG:ssa voidaan havaita poikkeamia. Potilas hengästyy helposti.

Verenkiertoelimistön häiriöt: Verisuonet supistuvat ääreisalueilla kuten käsissä, jaloissa ja nenässä, mikä on osasyy palelulle. Verenpaine voi laskea velton sydänlihaksen vuoksi. Kun verisuonet ovat ahtaat, voi diastolinen (alempi) paine olla korkeampi, ja molemmat painearvot ovat lähellä toisiaan. Joillain potilailla molemmat verenpainearvot voivat olla korkeat ja laskevat, kun potilas saa tyroksiinia. Koska verenpaine reagoi eri tavalla eri kilpirauhaspotilailla, on lääkärin oltava varovainen tyroksiinin aloituksessa. Tyroksiini voi nostaa potilaan verenpainetta, mutta toisen verenpaine voi laskea. Joskus verenpainelääkitys on tarpeen ennen kuin tyroksiinihoito voidaan aloittaa, mutta osa potilaista voi lopettaa verenpainelääkityksen myöhemmin. Hoito on siis räätälöitävä potilaskohtaisesti.

Rasva-aineenvaihdunta hidastuu pitkäaikaisessa vajaatoiminnassa, erityisesti haitallisen LDL-kolesterolin määrä nousee ja verisuonten seinämiin kertyy rasvaa. Jatkuessaan pitkään tämä lisää riskiä sairastua sepelvaltimotautiin ja sydäninfarktiin.

Turvotus: Kädet ja jalat voivat turvota. Joskus turvotusta on solisluun yläpuolella, missä normaalisti on kuoppa. Kädet ja käsivarret yhdistävä jänne voi olla jäykkä ja aiheuttaa rannekanavaoireyhtymän, jossa kädet puutuvat ja ovat heikot. Kasvot voivat pöhöttyä ja turvotusta esiintyä silmien alueella.

Iho-, hius- ja limakalvo-ongelmia

Iho voi kuivua. Kyky hikoilla vähenee. Kuuma sää ja fyysinen rasitus voi tuntua pahalta, jos ei hikoile. Kuiva iho ja turvotukset jaloissa saattavat altistaa ruusulle. Streptokokki-infektiot jaloissa eivät nekään ole epätavallisia.

Limakalvot: Suun ja sukuelinten limakalvot voivat olla kuivat ja aiheuttaa ongelmia. Nielurisoihin tulee helpommin streptokokkitulehduksia.

Hiukset voivat olla kuivat ja helposti katkeilevat. Kammatessa ja harjatessa voi irrota paljon hiuksia. Hiukset muuttuvat yleensä ohuiksi.

Paino-ongelmia

Paino voi nousta kymmenen kiloa tai jopa enemmän lyhyessä ajassa, ja tulleita kiloja on vaikea saada pois. Aineenvaihdunta ja kalorien kulutus on hitaampaa. Lihavuuteen liittyy usein hieman alhaisempi kilpirauhashormonitaso. Liikunnalla ja ruokavaliolla voidaan vaikuttaa kuten diabeteksenkin puhkeamiseen hidastavasti.

Ruokahalu: Vaikka paino nousee, voi ruokahalu vähentyä ja ravinteiden monipuolisuus vähenee. Raudanpuute ja anemia eivät ole harvinaisia.

Seksuaalinen halukkuus voi vähentyä

Kuukautiskierto, seksi ja raskaus: Kuukautiset voivat muuttua runsaiksi, koska kohdunkaulan lihakset veltostuvat. Kuukautisten väli muuttuu pidemmäksi ja ne voivat loppua kokonaan. Seksuaalinen halukkuus vähenee sekä naisilla että miehillä.Raskaaksi tulo vaikeutuu ja raskaudenaikainen keskenmenoriski kasvaa, etenkin jos veressä on kilpirauhasen vasta-aineita.

Kuinka kilpirauhasen vajaatoiminta todetaan?

Ensimmäisenä tulee selvittää potilaan tausta. Potilaan kannattaa kertoa, jos lähisuvussa on kilpirauhassairauksia. Lääkärille pitää kertoa myös jos itsellä tai perheessä on muita autoimmuunisairauksia kuten diabetes, reuma, astma, B12-vitamiinin puutos, lisämunuaisen vajaatoiminta (Addison) tai MS-tauti, sillä tällöin kilpirauhassairaudetkin ovat yleisempiä.

Seuraavaksi selvitetään, mitä sairauksia potilaalla on ollut, varsinkin jos sairaus on ollut kilpirauhasessa. Potilas kertoo oireistaan ja niiden ilmenemisajankohdasta. Osalla oireita on ollut murrosiässä tai raskauden jälkeen. On hyvä ottaa mukaan aiemmat laboratoriotulokset ja sairaskertomukset.

Näiden selvitysten lisäksi lääkäri tutkii potilaan ja määrää tarvittavat laboratoriokokeet.

Yleisimmät tutkimukset

Toiminnalliset testit ovat TSH (kilpirauhasta stimuloiva hormoni) ja T4-V (vapaa tyroksiini). Lisäksi voidaan mitata kilpirauhasen vasta-aineet TPOAb ja TyglAb ja selvittää, onko aiheuttajana krooninen autoimmuunitulehdus. TPOAb on usein koholla autoimmuunitulehduksessa, mutta joillakin potilailla voi olla vain kohonnut TyglAb.

Ultraäänitutkimus saattaa kertoa onko kilpirauhanen tulehtunut, jolloin kudos on karkeampi. Ultraäänellä ei voida erotella sitä, onko tulehdus krooninen tulehdus (Hashimoto), joka johtaa hitaasti vajaatoimintaan vai Basedow joka liittyy liikatoimintaan vai onko kyseessä subakuutti tulehdus, joka menee yleensä ohi. Ultraäänitutkimus ei ole välttämätön kilpirauhasen vajaatoiminnan tutkimuksessa, mutta kyhmyjen tutkimisessa sitä tarvitaan.

Vajaatoiminnassa tavallisesti TSH nousee ja T4-V laskee. Aivolisäkkeen toimintahäiriössä sekä TSH että T4-V laskevat, mutta se on harvinaisempi vajaatoiminnan syy.

Stressihormonitesti voi olla tarpeen

TPOAb ja TyglAb ei tarvitse mitata kuin kerran, ellei tutkimuksissa ilmene sitä edellyttävää. Raskaana olevilla naisilla ne voi olla tarpeen tarkastaa, sillä kohonneet kilpirauhasen vasta-aineet lisäävät keskenmenoriskiä. Tämä tulee ottaa huomioon sairaslomatarpeessakin. Tutkijat selvittävät, onko tarpeen aloittaa TSH ja TPOAb-testaus raskaana olevilta. Yleisiä suosituksia ei vielä ole, mutta tietyt riskiryhmät tutkitaan.

Stressistä selviytyäkseen keho tarvitsee tarpeeksi stressihormonia, kortisolia, jota lisämunuaiset erittävät. Sen taso veressä on hyvä kontrolloida. Lisämunuaisen toimintahäiriö on harvinaisempi, mutta se voi aiheuttaa samoja oireita kuin kilpirauhasen vajaatoiminta. Tila on hoidettava ennen tyroksiinin aloitusta. Tyroksiini lisää aineenvaihduntaa ja potilas voi huonosti, jos kortisolia on liian vähän.

Potilasjärjestö voi auttaa lisätiedon saannissa. Kilpirauhashoitajia Suomessa ei ole, kuten joissakin maissa. Suomessa vastaavia on diabetespotilaille.

Ulla Slama
LL
(Artikkeli julkaisut Kilpi-lehdessä 4/2011)