Ensitietoa kilpirauhasen vajaatoiminnasta

Vajaatoiminnan hoito

Lääkärisi on todennut sinulla kilpirauhasen vajaatoiminnan ja aloittanut siihen lääkityksen, jolla
korvataan kilpirauhasen liian vähäinen tyroksiinituotanto. Tutustu lääkkeen pakkausselosteeseen
huolella.

Lääke otetaan aamulla tyhjään vatsaan noin 15 minuuttia ennen aamiaista. Älä ota rauta- tai
kalsiumvalmisteita neljään tuntiin tyroksiinin oton jälkeen. Vatsahappovalmisteiden tai muiden
tyhjään vatsaan otettavien lääkkeiden yhteiskäytöstä tyroksiinin kanssa kannattaa keskustella
lääkärin kanssa. Maitotuotteiden kohtuullinen käyttö, esimerkiksi aamiaisella nautittu jugurtti tai
maitokahvi ei yleensä vaikuta merkittävästi tyroksiinin imeytymiseen.

Kun menet kilpirauhasarvojen kontrolliin, ota lääke vasta laboratoriokokeiden jälkeen ja tyhjään
vatsaan, vaikka kilpirauhaskokeet eivät sinällään edellytä paastoa.

Lääkärisi määräämä tyroksiinin aloitus- ja ylläpitoannos on yksilöllinen. Yleensä aloitusannos on
ylläpitoannosta pienempi ja lääkitystä nostetaan vähitellen, kunnes on löydetty sinulle sopiva
ylläpitoannos. Hormonitasapainoa seurataan alussa noin 2-3 kuukauden kuluttua hoidon
aloituksesta ja aina annosmuutoksen jälkeen verikokeella, josta tutkitaan TSH ja T4V. Kilpirauhasen
hormonituotantoa säätelee aivolisäke, jonka tuottama TSH yleensä lisääntyy, jos kilpirauhanen ei
tuota riittävästi kilpirauhashormoneja. T4V, joka vajaatoiminnassa laskee, kertoo vapaan tyroksiinin
määrän veressä. Hoidon tavoitteena on, että TSH laskee ja T4V nousee viitearvojen sisällä tasolle,
joka on sinulle sopiva. Kun annostus on saatu tasolle, jolloin vointisi on hyvä, olet oireeton ja
kilpirauhaskokeet ovat normaalit, kilpirauhasen kontrollikokeet otetaan kerran vuodessa.

Tyroksiinilääkityksen aloitettuasi saatat huomata jo muutamassa viikossa vointisi kohentuneen. Ole
kuitenkin kärsivällinen hoidon kanssa. Kilpirauhasesi vajaatoiminta on voinut kehittyä vuosia ja voi
viedä kuukausia, joskus kauemminkin ennen kuin vointisi tuntuu hyvältä. Lääkitys on useimmiten
pysyvä.

Lääkityksen alussa tai annosnoston jälkeen voit tuntea sydämen tykyttelyä. Tämä on yleensä
ohimenevä ilmiö. Älä koskaan muuta lääkkeen annostusta keskustelematta lääkärisi kanssa.
Annostus ja hoito ovat aina yksilöllisiä ja mahdolliset muut sairaudet ja lääkehoidot voivat vaikuttaa
tilanteeseesi. Siksi on tärkeää, että toimit hoitavan lääkärisi ohjeiden mukaan ja kerrot hänelle,
mikäli tilanteessasi ja voinnissasi tapahtuu muutoksia tai hoito ei tuo toivottua vastetta.

Mikä on kilpirauhanen ja mistä vajaatoiminta johtuu?
Kilpirauhanen sijaitsee kaulalla kurkunpään alapuolella. Se on noin 20 g painava rauhanen, jolla
pienestä koostaan huolimatta on elintärkeä aineenvaihduntaan ja koko kehon toimintaan vaikuttava
tehtävä. Se vaikuttaa muun muassa kehon lämmönsäätelyyn, yleiseen vireystilaan, vatsan
toimintaan, mielialaan ja rasva-aineenvaihduntaan. Tätä tehtävää kilpirauhanen suorittaa
valmistamalla, varastoimalla ja vapauttamalla verenkiertoon kilpirauhashormoneja. Tärkeimmät
näistä ovat tyroksiini (T4) ja trijodityroniini (T3). Terve kilpirauhanen tuottaa näitä hormoneja
suhteessa 4:1 eli noin 80 % T4-hormonia ja 20 % T3-hormonia. T4 on esihormoni, joka muuntuu
kudoksissa, kuten maksassa ja munuaisissa, varsinaiseksi vaikuttavaksi T3-hormoniksi.

Yleisin syy vajaatoimintaan on kilpirauhasen autoimmuunitulehdus, jolloin elimistö hyökkää omia
kudoksia vastaan häiriten kilpirauhasen hormonituotantoa. Joskus harvemmin syy voi olla
aivolisäkeperäinen, jolloin aivolisäke ei tuota riittävästi TSH:ta aktivoidakseen kilpirauhasta
tuottamaan kilpirauhashormoneja.

Lisätietoa vajaatoiminnasta saat hoitavalta lääkäriltäsi ja Suomen Kilpirauhasliitosta. Liiton kotisivut
www.kilpirauhasliitto.fi ja puhelinneuvonta 044 7888 899. Neuvontapuhelimesta kuulet tarkemmat
päivystysajat.

Asiasisällön on tarkastanut syyskuussa 2015 sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri Leo Niskanen, HUS.

Takaisin ylös