Parisuhde on usein aikuisen läheisin ja merkittävin ihmissuhde. Parisuhteen merkitys korostuu entisestään sairauden aikana sairastuneen ja hänen kumppaninsa elämässä.
Hyvinvoiva parisuhde vahvistaa kumppaneiden ja koko perheen hyvinvointia. Se lisää sairastuneen motivaatiota hoitoon sitoutumisessa, helpottaa hoitotasapainon saavuttamista sekä lisää molempien psyykkistä hyvinvointia. Luottavaisessa ilmapiirissä kumppanin kanssa on helpottavaa jakaa sairauden herättämiä tunteita, esimerkiksi pelkoa, kiukkua ja surua. Riitaisa ja vaikea parisuhde vie jo itsessään paljon voimavaroja, silloin sairaus voi pahimmillaan tulla kumppaneiden väliin ja etäännyttää heidät toisistaan rikkoen suhteen. On siis tärkeää huolehtia parisuhteen hyvinvoinnista!
Sairastuminen muuttaa parisuhteen rooleja
Sairastuminen usein ravistelee kumppaneille muodostuneita tuttuja ja luontevia rooleja. Esimerkiksi aiemmin toinen kumppani on kantanut enemmän vastuuta kodinhoidosta, kun taas toinen raha-asioista. Sairauden laskiessa toimintakykyä, niin fyysistä kuin psyykkistäkin, menevät nämä tutut työnjaot uusiksi. Mieleen saattaa herätä kysymyksiä: Miten osaan auttaa ja tukea kumppaniani ja huolehtia uusista asioista? Tai miten osaan olla autettavana, sujuvatko ”minulle aiemmin kuuluneet asiat” jatkossakin?
Tunteet parisuhteessa
Sairastumisen herättämät henkilökohtaiset tunteet ja niiden käsittelyn eriaikaisuus voivat aiheuttaa suhteeseen hankausta. Esimerkiksi kun toinen kumppaneista voi lamaantua täysin, voi toinen ottaa aktiivisen roolin ja hakea tietoa sekä apua. Kumppanin sairastuminen koetaan usein kriisiksi, jonka kumppanit käsittelevät eriaikaisesti ja eri tavoin. Toisen kuunteleminen ja aito ymmärrys siitä, että olemme erilaisia ja käsittelemme asiaa omalla tavallamme, auttaa. Avoin, hyväksyvä ja arvostava asenne auttaa turvallisen ilmapiirin luomisessa.
Sisua suhteeseen
Parisuhteen resilienssiä eli pärjäämistä vastoinkäymisissä tarvitaan silloin, kun toinen kumppanista sairastuu. Miten parisuhteen saisi vahvistumaan niin, että se kestää myös sairauden tuoman lisäkuorman? Niin, että kumppanit voisivat luottaa siihen, että ”kaiken se kestää ja kaiken se kärsii”. Että voisinkin tuskissaan, lohtua tai rohkaisua kaipaavana kääntyä kumppani puoleen. Tai vastavuoroisesti auttaa kumppaniani, kun on vaikea hetki.
Tutkimusten mukaan tiedämme tekoja, joita vahvistamalla voimme lujitta parisuhteemme pärjäävyyttä. Samalla tulemme vahvistaneeksi muutenkin hyvinvointia ja iloa suhteessa.
1. Kertokaa yhteinen tarinanne
• Jutelkaa yhdessä siitä, mitä tapahtui ennen kuin sairaus tuli elämäänne? Mitkä olivat ensioireet, mitä tunteita ne herättivät? Mitä parisuhteessanne ja perheessänne silloin tapahtui? Mitä kumpikin teistä muistaa tapahtuneen?
• Missä mennään nyt? Mitä teille kuuluu? Miten sairastunut nyt voi?
• Mitäköhän tulevaisuus tuo teille tullessaan? Mitä suunnittelette ja haaveilette yhdessä? Kuinkahan sairastunut pärjää, löytyykö tasapaino elämään?
• Muistot, kokemukset ja ajatukset ovat kumppaneilla usein erilaiset ja hyvä niin, tärkeintä on se, että niistä ollaan tietoisia. Yhteiset keskustelut synnyttävät yhteisen parisuhteen tarinan.
2. Vaalikaa ”Me yhdessä” -asennetta
• Muistelkaa yhdessä niitä kertoja, kun olitte voimakkaita ja selvisitte vaikeuksista. Luottamus parisuhteen voimaan kasvaa onnistumisten huomioimisella.
• Vaalikaa yhdessä yhteistä hyvää sen sijaan, että taistelisitte siitä, kumpi pääsee helpommalla tai joutuu tekemään enemmän.
• Viettäkää yhdessä aikaa, myös mukavien asioiden parissa. Vain siten me-henki vahvistuu.
3. Saa iloita!
• Positiivisten ja iloisten tapahtumien, tunteiden ja kokemusten huomaaminen ja niiden jakaminen kumppanin kanssa on merkittävä parisuhdetta vahvistava teko. Vaikka sairaus tuo murhetta ja epävarmuutta elämään, sisältyy elämään myös kaunis puoli.
• Mikä teitä ennen nauratti, yhteiset muistot ja sattumukset? Nauratteko vielä yhdessä?
4. Jos lapsenne on sairaana, jakakaa lapsen sairauden tuoma vastuu ja tehtävät
• Kun molemmat puolisot osallistuvat ja kantavat vastuuta lapsen hoitamisesta, vahvistaa yhteistyö suhdetta.
• Käytännön syistä toinen usein toimii suuremmassa roolissa. Molempien on kuitenkin tärkeä olla selvillä siitä, mitä on lapselle tapahtunut ja tapahtumassa.
Lepää lähellä
Läheisyys, suukko ja halaus, pitävät parisuhdetta aktiivisena. Myös lepääminen toisen kainalossa asenteella ”ei minkään suorittamisesta” on arvokasta parisuhdeaikaa. Väsyneenä ja murheissaan se onkin ehkä se, mihin pystyy ja se riittää. Kun ollaan lähekkäin, vahvistuu kokemus parisuhteen yhteydestä sekä yhdessä pärjäämisestä.
Mistä apua parisuhdeongelmiin?
• oma tuttu hoitokontakti, jossa sairautta hoidetaan
• perheneuvola (lapsiperheet)
• perheasiain neuvottelukeskus
• yksityiset paripsykoterapeutit
• www.vaestoliitto.fi
• www.parisuhdekeskus.fi
• vuoden 2020 parisuhdeteemainen tuettu loma pariskunnille, joista ainakin toinen sairastaa:
https://parisuhdekeskus.fi/tapahtuma/tuettu-loma-voimaa-vertaisuudesta-loma-aikuisille-yliharma/
Kirjoittajat: Asiantuntija, psykoterapeutti Kaisa Humaljoki ja vs. Toiminnanjohtaja, YTM Katariina Pelkonen Parisuhdekeskus Kataja
www.parisuhdekeskus.fi
Julkaistu aiemmin Kilpi-lehdessä 4/2019.
