Koronavirus ja kilpirauhanen
Teksti: Vesa Ilvesmäki, endokrinologi ja sisätautien erikoislääkäri, LT, diabeteksen hoidon erityispätevyys
Koronavirusinfektio eli COVID-19 saattaa aiheuttaa kilpirauhasvaurioita ja kilpirauhasen toimintahäiriöitä. Myös rokotteisiin on liitetty kilpirauhaseen kohdistuvia sivuvaikutuksia.
Keväällä 2020 maailma pysähtyi, kun uusi koronavirus, SARS CoV-2, aiheutti laajan pandemian, josta alettiin käyttää nimeä ”coronavirus disease 2019 (COVID-19)”. Uusi kulkutauti alkoi Kiinasta ja levisi pian kaikkialle. Kahdessa vuodessa siihen oli sairastunut 595 miljoonaa ihmistä ja kuolleita oli 6,4 miljoonaa. Suomessa sairastuneita on THL:n tartuntatautirekisterin mukaan ollut tämän vuoden lokakuun alkuun mennessä ollut 1 539 622 ja kuolleita 14 143. Kyseessä on ollut pahin pandemia sitten vuoden 1918 Espanjan taudin. Suurin osa tartunnan saaneista on kuitenkin oireettomia tai saa ainoastaan lieviä influenssan kaltaisia oireita. 15 % sairastuu vakavasti ja 5 %:lla tauti voi olla henkeä uhkaava ja vaatii tehostettua sairaalahoitoa. Sittemmin pandemia on saatu rauhoittumaan uusien, tehokkaiden rokotteiden avulla. Rokotteen kehittämisestä on jo ehditty myöntää lääketieteen Nobelin palkintokin. Silti virus on jäänyt elämään keskuuteemme samalla tavoin kuin muutkin hengitystieinfektioita aiheuttavat virukset ja tulee jatkossa todennäköisesti aiheuttamaan kausi-influenssan kaltaisia tauteja.
COVID-19:a pidettiin aluksi pelkästään hengitysteiden sairautena, mutta pian kävi ilmi, että infektio voi levitä myös muihin elinjärjestelmiin kuten sydämeen, hermostoon, maksaan ja munuaisiin. Hormoneja tuottavista rauhasista COVID-19 voi vaurioittaa haimaa, lisämunuaisia, kiveksiä, munasarjoja ja kilpirauhasta. Kyseessä on siis potentiaalisesti vaarallinen yleissairaus. Erityisryhmistä tärkeimpiä ovat diabeetikot ja ylipainoiset. Myös kilpirauhaspotilaat kuuluvat riskiryhmään. COVID-19 voi myös aiheuttaa kilpirauhashäiriöitä aikaisemmin terveille.
Arviolta 15 %:lle COVID-19-potilaista kehittyy kilpirauhasen toimintahäiriö, joka on useimmiten ohimenevä, mutta saattaa myös kroonistua. SARS Cov-2 saattaa aiheuttaa kilpirauhassairauksia kahdella eri mekanismilla. Se tunkeutuu piikkiproteiininsa avulla suoraan kilpirauhaseen tai sitten sen aiheuttama epäsuora immunologinen reaktio, ns. sytokiinimyrsky, voi vaurioittaa kilpirauhasta. SARS Cov-2-virus voi vaurioittaa kilpirauhasta viidellä eri tavalla (kts. taulukko).
COVID-19 infektion liittyviä kilpirauhashäiriöitä:
| Subakuutti tyreoidiitti |
| Kivuton tyreoidiitti |
| Basedowin tauti |
| Autoimmuunityreoidiitti (Hashimoto) |
| Matalan T3-arvon oireyhtymä |
COVID-19:n vaikutuksista kilpirauhaseen löytyy PubMED-tietokannasta 1 484 tieteellistä tutkimusta alkaen vuodesta 2020. Seuraavassa kuvataan lyhyesti kilpirauhashäiriöt, joita COVID-19 voi aiheuttaa.
Subakuutti tyreoidiitti
Tyyppioireita ovat kaulan etuosan kipu, kuume ja liikatoimintaoireet. Taudissa on kolme vaihetta: kivulias alkuvaihe, sitten vajaatoiminta, joka myöhemmin palautuu normaaliksi. La ja CRP ovat koholla. Diagnoosi on yleensä kliininen. Hoidossa käytetään beetasalpaajia, tulehduskipulääkkeitä ja prednisolonia. Ultraäänitutkimuksessa nähdään paikallisia hypoaktiivisia alueita. Radiojodin kertymä on alentunut.
Kivuton tyreoidiitti
Subakuutin tyreoidiitin kivuton muoto. Liikatoimintaoireet tyypillisiä, ei vasta-aineita. La ja CRP voivat olla koholla. Ultraäänitutkimuksessa nähdään paikallisia hypoaktiivisia alueita. Hoitona beetasalpaajat ja tarvittaessa prednisoloni.
Basedowin tauti
Autoimmuunisairaus, joka johtuu TSHRAb-vasta-aineesta. Yleisin hypertyreoosin syy. Tautiin voi liittyä silmäoireyhtymä ja/tai sääriturvotus. Kilpirauhasen koko kasvaa ja hormonisynteesi kiihtyy. Laboratoriokokeissa todetaan liikatoiminta (matala TSH, korkea T4v ja T3v) sekä korkea TSHRAb-taso. Ultraäänitutkimuksessa nähdään suurentunut kilpirauhanen ja lisääntynyt verekkyys. Radiojodikertymä on voimakkaasti lisääntynyt. Hoidossa käytetään karbimatsolia, propyylitiourasiilia ja beetasalpaajia.
Autoimmuunityreoidiitti (Hashimoto)
Yleinen autoimmuunisairaus, jossa kilpirauhanen tuhoutuu ja veressä todetaan korkea TPOAb-taso. Tyypillisiä oireita ovat voimakas väsymys, painon nousu ja ummetus. Lihassäryt ja alentunut rasituksen sieto tyypillisiä. Laboratoriokokeissa todetaan vajaatoiminta (korkea TSH, matala T4v) ja korkea TPOAb-taso. Hoidoksi aloitetaan tyroksiini.
Matalan T3-arvon oireyhtymä
Tällä tarkoitetaan vakavien yleissairauksien kuten sepsiksen yhteydessä usein (jopa 70 %) todettuja tyypillisiä muutoksia kilpirauhaskokeissa. Kliinisesti potilaat ovat eutyreoottisia, heillä ei ole merkkejä vajaa- eikä liikatoiminnasta. Tyypillisesti T3v on matala, TSH-taso on matala tai normaali, T4v on myös normaali tai matala. Käänteis (reverse) T3 (rT3) on koholla ja paljastaa oireyhtymän. Hoidoksi riittää seuranta. Tila paranee itsestään, mutta saattaa häiritä muiden kilpirauhassairauksien diagnostiikkaa.
Häiriötilojen esiintyminen COVID-19:n yhteydessä
Kaikkia edellä mainittuja häiriötiloja on kuvattu COVID-19-infektion yhteydessä. Aluksi näistä julkaistiin yhden tai muutaman potilaan tapausselostuksia. Eniten huomiota kiinnittivät subakuutti tyreoidiitti sekä Basedowin tauti varmaankin rajujen oireidensa vuoksi. Mitään kilpirauhasepidemioita ei kuitenkaan onneksi ole kehittynyt. Tapauksien yleisyyttä (insidenssi tai prevalenssi) on toistaiseksi vaikea arvioida, koska systemaattisia, korkealaatuisia seurantatutkimuksia on tehty niukasti. Jatkossa näitä tulee varmasti lisää. Matalan T3-arvon oireyhtymää saattaa esiintyä noin 50 %:lla sairaalahoitoa vaativista COVID-19-potilaista. Basedowin tauti näyttäisi olevan nopeammin rauhoittuva kuin muista syistä johtuva Basedow, Vähitellen kehittyvä pysyvä hypotyreoosi Hashimoton oireyhtymän seurauksena saattaa lopulta olla yleisempi kuin subakuutti tyreoidiitti tai Basedowin tauti.
Myös rokotteilla voi olla sivuvaikutuksia
COVID-19-rokotteita on kehitetty ainakin 5 erilaista. Osa on mRNA (lähetti-RNA) rokotteita, osa adenoviruskantajiin perustuvia. Rokotteet antavat hyvän suojan vakavia, henkeä uhkaavia tautimuotoja vastaan. Ne myös estävät ja vähentävät epidemioiden leviämistä. Rokotteiden ansiosta COVID-19 kuolleisuus on saatu yleismaailmallisesti vähenemään.
Ensimmäiset rokotteet valmistuivat vuoden 2020 lopulla ja rokotukset päästiin varsinaisesti aloittamaan vuonna 2021. Valitettavasti myös rokotteilla on kuvattu kilpirauhaseen kohdistuvia sivuvaikutuksia. Näistä tärkeimpiä ovat subakuutti tyreoidiitti ja Basedowin tauti. Myös hypotyreoosi voi kehittyä. Haittojen yleisyyttä on vaikea arvioida, koska julkaisut ovat olleet enimmäkseen tapausselostuksia tai kuvanneet pieniä potilasryhmiä. Isommat kohorttitutkimukset saattavat aliarvioida tapausmääriä. Tulokset vaihtelevat paljon tutkimuksesta toiseen.
Johtopäätöksiä
Koska COVID-19 ja sen rokotteet saattavat aiheuttaa monenlaisia kilpirauhashäiröitä, tulisi kilpirauhaskokeita tutkia näiltä potilailta herkästi. Tämä koskee myös potilaita, joilla on jo todettu jokin kilpirauhassairaus. Useimmiten kyseessä on hypotyreoosi, joka on yleisin kilpirauhassairaus. On epäilty, että kilpirauhassairautta poteva potilas sairastuu vakavammin saadessaan COVID-19- infektion. Tämä koskee erityisesti huonossa tasapainossa olevaa hypotyreoosia. COVID-19-infektion aikana potilailta tulee tutkia herkästi kilpirauhaskokeet. Kilpirauhaspotilaiden tulee pyrkiä mahdollisimman hyvään hoitotasapainoon nyt ja tulevaisuudessa, kun SARS CoV-2-virus on ilmeisesti tullut seuraamme jäädäkseen. Lisäksi kilpirauhaspotilaan tulee huolehtia siitä, että ottaa joka vuosi suositellun COVID-19 rokotuksen.
Tieteellisiä artikkeleita:
Anbardar N ym. Thyroid disorders and COVID-19: a comprehensive review of literature. Front Endocrinol 2025:16:1535169. Open Access.
Duntas LH, Jonklaas J. COVID-19 and thyroid diseases: a bidirectional impact. J Clin Endocr Soc 2021:5 (8):1-11. Open Access.
Naguib R. Potential relationships between COVID-19 and the thyroid gland: an update. J Int Med Res 2022: 50(2):1-16.
Panesar A ym. Thyroid function during COVID-19 and post-COVID complications in adults: a systematic review. Front Endocrinol 2025:15:1477389. Open Access.
Pezzaioli LC ym. Endoccrine system after 2 years of COVID-19 vaccines: a narrative review of the literature. Front Endocrinol 2022:13: 1027047. Open Access.
Rossetti CL ym. COVID-19 and thyroid function: what do we know so far? Front Endocrinol 2022:13: 1041676. Open Access.
Artikkeli on julkaistu Kilpi-lehdessä 4/2025.