Kilpivisa

Kilpirauhanen sijaitsee kaulalla, kurkunpään alapuolella.

Tuottamaan tyroksiinia (T4-hormonia) ja T3-hormonia, jotka ovat kilpirauhashormoneja.

Kilpirauhasen muoto muistuttaa perhosta.

Jodi, joka on kilpirauhashormonien, tyroksiinin (T4) ja trijodityroniinin (T3) rakenneosa.

Struuma tarkoittaa kilpirauhasen suurenemista.

Jodinpuute aiheuttaa struumaa.

Struuma oli aiemmin yleinen jodinpuutteen vuoksi.

Elimistö saa jodia jodioidusta suolasta ja sitä sisältävistä elintarvikkeista kuten leivästä. Luontaisesti jodia on kaloissa, kananmunissa ja maitovalmisteissa.

Kilpirauhasessa voi ilmetä vajaatoimintaa tai liikatoimintaa, molemmat ovat mahdollisia.

Kilpirauhassairauksia todetaan yleisemmin naisilla kuin miehillä. Lapsilla kilpirauhassairaudet ovat melko harvinaisia.

Noin 340 000:lla.

Kyllä. Kilpirauhasen tärkeimmät autoimmuunisairaudet, Hashimoton tyreoidiitti ja Basedowin tauti, kertyvät usein samoihin perheisiin. Perinnöllisyys on tärkeä tekijä näissä sairauksissa.

Kaikki vaihtoehdot ovat oikein. Kilpirauhashormonit vaikuttavat aineenvaihdunnan säätelyyn, kasvuun, aivojen toimintaan, yleiseen vireystasoon, sydämen sykkeeseen, lämmöntuottoon, veren kolesterolipitoisuuksiin, painoon, lihasvoimaan, muistiin, suolen toimintaan, hiusten hyvinvointiin - ylipäätään koko elimistön toimintaan.

Kilpirauhanen ei tuota tarpeeksi kilpirauhashormoneja.

Yleisimmin kilpirauhasen vajaatoiminta johtuu autoimmuunitulehduksesta.

Kaikki vaihtoehdot ovat oikein. Kilpirauhasen vajaatoiminta oireilee kokonaisvaltaisesti monin eri tavoin koko kehossa.

Kilpirauhasen liikatoiminta johtuu yleisimmin Basedowin taudista.

Kaikki vaihtoehdot ovat oikein. Kilpirauhasen liikatoiminta kiihdyttää aineenvaihdunnan ylikierroksille ja liikatoiminta oireilee kokonaisvaltaisesti monin eri tavoin koko kehossa.

Kilpirauhasen vajaa- tai liikatoiminta liittyy useimmiten autoimmuunitulehdukseen, jota ei voi ehkäistä elintavoilla.

Mittaamalla verikokeista TSH ja T4-V -pitoisuudet.

Ei voi. Eri laboratorioissa mitattujen kilpirauhasen toimintakokeiden tuloksia ei voi suoraan vertailla keskenään, koska käytetyt tutkimusmenetelmät voivat jossain määrin poiketa toisistaan ja tuloksissa voi siksi olla laboratoriokohtaisia eroja. Potilaille tulostettujen laboratoriotulosten yhteydessä ilmoitetaan yleensä suluissa näytteen tutkineen laboratorion viitearvot, joihin ilmoitettua tulosta pitää verrata.

Kilpirauhasyövän ennuste on hyvä: kyseessä on useimmiten hyväennusteinen kasvain.

Kaulan seudulle kohdistunut sädetys lisää kilpirauhassyövän synnyn riskiä. Jos tällaista sädehoitoa on joskus annettu, on hyvä ajoittain tunnustella kilpirauhanen.

Vapaan tyroksiinihormonin määrää.

Tyroksiinimolekyylin neljään jodiatomiin.

TSH-arvo mittaa aivolisäkkeen erittämän tyreotropiinihormonin määrää.

Tyreotropiini (TSH) on aivolisäkkeen erittämä hormoni, joka säätelee kilpirauhasen toimintaa.

Kilpirauhasen erittämien kilpirauhashormonien määrään.

TSH:n määrä suurenee. Aivolisäke tehostaa TSH:n tuotantoaan, jotta sen lisääntynyt määrä käskyttäisi kilpirauhasta tuottamaan enemmän kilpirauhashormoneja eli tyroksiinia ja trijodityroniinia.

TSH:n määrä pienenee. Liialliset kilpirauhashormonimäärät sammuttavat TSH:n tuotannon aivolisäkkeessä, jotta TSH ei stimuloisi kilpirauhasen hormonituotantoa. Tällöin kilpirauhanen tuottaa jo liiaksi hormoneita.

Kyllä. Useat lääkkeet vaikuttavat kilpirauhasen toimintakokeiden tulosten tulkintaan, tärkeimpiä näistä ovat sydänlääke amiodaroni ja psyykenlääke litium. Jotkin lääkkeet myös estävät tyroksiinin imeytymistä kuten rauta ja kalsium. Siksi varsinkin kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavien kannattaa kysyä lääkäriltä uutta hoitoa aloitettaessa, voiko sillä olla vaikutusta kilpirauhaseen tai kilpirauhashormonihoitoon.

Vain noin 5% havaituista kyhmyistä on syöpää.

50%:lla väestöstä esiintyy kilpirauhaskyhmyjä. Ne ovat useimmiten harmittomia sivulöydöksiä, joita ei tarvitse hoitaa mitenkään.

Ihmisellä on yleensä neljä lisäkilpirauhasta.

Lisäkilpirauhaset sijaitsevat kaulalla, kilpirauhasen takapinnalla.

Lisäkilpirauhanen tuottaa parathormonia.

Lisäkilpirauhasen tehtävänä on säädellä kalsiumin aineenvaihduntaa parathormonin avulla.

Lisäkilpirauhasissa voi olla liikatoimintaa tai vajaatoimintaa.

Lisäkilpirauhasen liikatoiminta saattaa aiheuttaa osteoporoosia eli luun kalkkikatoa.

Yleensä lisäkilpirauhasen lievä liikatoiminta ei aiheuta mitään oireita ja se todetaan sattumalta seerumin kalsium-mittauksen (S-Ca) yhteydessä.

Yleensä lisäkilpirauhasen liikatoimintapotilas leikataan, mikäli ionisoitu kalsium-arvo on noussut yli 1.40-1.50 tasolle. Matalampia kalsiumtasoja yleensä vain seurataan. Erityistilanteissa tarvitaan myös kalsiumtasoa alentavia lääkkeitä.

Lisäkilpirauhasen vajaatoiminta on harvinaisempaa kuin liikatoiminta.

Lisäkilpirauhasen vajaatoiminta aiheuttaa hypokalsemian eli veren kalsiumpitoisuuden pienentymisen.

Kaikki vaihtoehdot ovat oikein. Koska kalsium on välttämätön mm. lihasten toiminnalle, lisäkilpirauhasen vajaatoiminta voi aiheuttaa jopa kouristuksia.

Lisäkilpirauhasen vajaatoiminnan hoitona käytetään kalsiumvalmisteita ja aktiivista D-vitamiinia.

Tyroksiinilääke otetaan suun kautta tyhjään vatsaan viimeistään 10 minuuttia ennen aamupalaa.