Kilpirauhassairaudet
Kilpirauhasen vajaatoiminta
Kilpirauhasen vajaatoiminta on yksi yleisimmistä kilpirauhassairauksista. Sairaudessa kilpirauhanen tuottaa liian vähän kilpirauhashormoneja, mikä hidastaa elimistön aineenvaihduntaa. Kilpirauhasen vajaatoiminta on Suomessa melko yleinen, ja sitä esiintyy erityisesti aikuisilla ja naisilla. Oireet voivat kehittyä vähitellen, minkä vuoksi sairauden tunnistaminen voi joskus kestää pitkään.
Kilpirauhasen vajaatoiminnan oireet
Kilpirauhasen vajaatoiminnan oireet voivat vaihdella henkilöittäin. Yleisiä oireita ovat esimerkiksi:
- jatkuva väsymys ja uupumus
- paleluherkkyys
- painonnousu
- kuiva iho
- keskittymisvaikeudet ja muistiongelmat
- ummetus
- mielialan muutokset
Kilpirauhasen vajaatoiminnan hoito
Kilpirauhasen vajaatoimintaa hoidetaan yleensä lääkityksellä, joka korvaa elimistön puuttuvan kilpirauhashormonin. Hoidon tavoitteena on palauttaa hormonitasot normaaliksi ja helpottaa oireita. Hoitoa seurataan säännöllisillä verikokeilla ja lääkitystä voidaan tarvittaessa säätää.
Vertaistuki kilpirauhasen vajaatoimintaan
Moni kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastava kokee hyötyvänsä vertaistuesta. Keskustelu muiden saman sairauden kanssa elävien kanssa voi auttaa ymmärtämään omaa tilannetta ja jakamaan kokemuksia arjesta sairauden kanssa. Uudenmaan alueella vertaistukea ja yhteisöllistä toimintaa tarjoaa Uudenmaan Kilpi ry, joka toimii yhteistyössä
Kilpirauhasliitto ry:n kanssa. Yhdistys järjestää tapaamisia, tapahtumia ja keskustelutilaisuuksia kilpirauhassairauksia sairastaville sekä heidän läheisilleen.
Kilpirauhasen liikatoiminta
Kilpirauhasen liikatoiminta tarkoittaa tilaa, jossa kilpirauhanen tuottaa liikaa kilpirauhashormoneja. Tämä nopeuttaa elimistön aineenvaihduntaa ja voi aiheuttaa monenlaisia oireita. Kilpirauhasen liikatoimintaa esiintyy kaikenikäisillä, mutta se on yleisempi naisilla kuin miehillä. Kilpirauhasen liikatoiminnan taustalla voi olla useita eri syitä. Yleisimpiä ovat autoimmuunisairaus Basedowin tauti, kilpirauhasen kyhmyt sekä kilpirauhasen tulehdukset. Oikea diagnoosi tehdään yleensä verikokeiden ja tarvittaessa muiden tutkimusten perusteella.
Kilpirauhasen liikatoiminnan oireet
Kilpirauhasen liikatoiminnan oireet johtuvat aineenvaihdunnan kiihtymisestä. Oireet voivat vaihdella henkilöittäin, mutta tyypillisiä ovat esimerkiksi:
- sydämentykytys tai nopea pulssi
- hikoilu ja lämmönsietokyvyn heikkeneminen
- laihtuminen lisääntyneestä ruokahalusta huolimatta
- levottomuus ja hermostuneisuus
- vapina käsissä
- univaikeudet
- lihasheikkous ja väsymys
Kilpirauhasen liikatoiminnan hoito
Kilpirauhasen liikatoiminnan hoitotapa riippuu sairauden syystä ja vaikeusasteesta. Hoitovaihtoehtoja voivat olla:
- kilpirauhasen toimintaa hillitsevät lääkkeet
- radiojodihoito
- leikkaushoito
Hoidon tavoitteena on palauttaa kilpirauhashormonien taso normaaliksi ja lievittää oireita. Hoitoa seurataan yleensä säännöllisillä verikokeilla ja lääkärin vastaanotoilla.
Vertaistuki kilpirauhasen liikatoimintaan
Kilpirauhasen liikatoiminta voi vaikuttaa monella tavalla arkeen ja hyvinvointiin. Moni kokee helpottavana mahdollisuuden keskustella muiden saman sairauden kanssa elävien kanssa. Uudenmaan alueella vertaistukea ja yhteisöllistä toimintaa tarjoaa Uudenmaan Kilpi ry yhteistyössä Kilpirauhasliitto ry kanssa. Yhdistys järjestää vertaistapaamisia, tapahtumia ja keskustelutilaisuuksia kilpirauhassairauksia sairastaville sekä heidän läheisilleen.
Kilpirauhassyöpä
Kilpirauhassyöpä on kilpirauhasessa esiintyvä syöpä, joka saa alkunsa kilpirauhasen soluista. Se on melko harvinainen syöpä, mutta sen ennuste on useimmiten hyvä, erityisesti silloin kun sairaus todetaan varhaisessa vaiheessa. Kilpirauhassyöpää esiintyy sekä miehillä että naisilla, mutta se on hieman yleisempi naisilla.
Kilpirauhassyöpä löytyy usein kilpirauhasessa olevan kyhmyn tai muutoksen tutkimisen yhteydessä. Diagnoosi tehdään yleensä kuvantamistutkimusten ja neulanäytteen avulla.
Kilpirauhassyövän oireet
Kilpirauhassyöpä ei aina aiheuta oireita varhaisessa vaiheessa. Joissakin tapauksissa oireita voivat olla esimerkiksi:
- kyhmy tai turvotus kaulalla
- äänen käheys
- nielemisvaikeudet
- paineen tunne kaulassa
- suurentuneet imusolmukkeet kaulan alueella
Usein kilpirauhasen kyhmy on kuitenkin hyvänlaatuinen, ja tarkempi diagnoosi tehdään tutkimusten perusteella.
Kilpirauhassyövän hoito
Kilpirauhassyövän hoito riippuu syövän tyypistä ja levinneisyydestä. Tavallisin hoitomuoto on kilpirauhasen leikkaus, jossa osa tai koko kilpirauhanen poistetaan. Hoitoon voi kuulua myös radiojodihoito sekä säännöllinen seuranta. Monille kilpirauhassyöpää sairastaneille määrätään leikkauksen jälkeen kilpirauhashormonilääkitys, joka korvaa elimistön tarvitsemat hormonit.
Vertaistuki kilpirauhassyöpään sairastuneille
Syöpädiagnoosi voi herättää paljon kysymyksiä ja tunteita. Vertaistuki voi auttaa jakamaan kokemuksia, saamaan tietoa ja löytämään tukea arkeen sairauden aikana ja sen jälkeen.
Uudenmaan alueella vertaistukea kilpirauhassyöpään sairastuneille ja heidän läheisilleen tarjoaa Uudenmaan Kilpi ry. Yhdistys järjestää tapaamisia, keskustelutilaisuuksia ja tapahtumia, joissa voi kohdata muita samankaltaisia kokemuksia omaavia ihmisiä.
Lisäkilpirauhassairaudet
Lisäkilpirauhaset ovat pienet kilpirauhasen takapinnalla sijaitsevat rauhaset, jotka säätelevät elimistön kalsiumtasapainoa. Lisäkilpirauhaset tuottavat parathormonia, joka vaikuttaa kalsiumin määrään veressä sekä luuston aineenvaihduntaan. Lisäkilpirauhas-sairauksissa tämän hormonin tuotanto häiriintyy, mikä voi vaikuttaa moniin kehon toimintoihin.
Yleisin lisäkilpirauhassairaus on Primaarinen hyperparatyreoosi, jossa lisäkilpirauhanen tuottaa liikaa parathormonia. Harvinaisempia ovat tilanteet, joissa hormonin tuotanto on liian vähäistä.
Lisäkilpirauhassairauksien oireet
Lisäkilpirauhassairaudet voivat aiheuttaa monenlaisia oireita, ja joskus sairaus todetaan sattumalta verikokeissa. Oireita voivat olla esimerkiksi:
- väsymys ja uupumus
- lihasheikkous
- nivel- ja luukivut
- lisääntynyt jano ja virtsaaminen
- keskittymisvaikeudet
- vatsavaivat
Koska oireet voivat olla epäselviä, diagnoosi tehdään usein verikokeiden ja muiden tutkimusten avulla.
Lisäkilpirauhassairauksien hoito
Lisäkilpirauhassairauksien hoito riippuu sairauden tyypistä ja vaikeusasteesta. Joissakin tapauksissa riittää seuranta, kun taas toisinaan tarvitaan lääkitystä tai leikkaushoitoa. Hoidon tavoitteena on palauttaa kalsiumtasapaino normaaliksi ja ehkäistä pitkäaikaisia haittoja, kuten luuston heikkenemistä.
Vertaistuki lisäkilpirauhassairauksiin
Lisäkilpirauhassairaus voi vaikuttaa arkeen ja hyvinvointiin monella tavalla. Vertaistuki voi auttaa ymmärtämään sairautta paremmin ja tarjota mahdollisuuden keskustella muiden samassa tilanteessa olevien kanssa.
Uudenmaan alueella vertaistukea lisäkilpirauhassairauksia sairastaville tarjoaa Uudenmaan Kilpi ry yhteistyössä Kilpirauhasliitto ry kanssa. Yhdistys järjestää tapaamisia, vertaisryhmiä ja tapahtumia, joissa voi jakaa kokemuksia ja saada tukea.