Kilpirauhanen ja jodi 

Jodi on kilpirauhasen toiminnan kannalta välttämätön ja kriittisin ravintoaine. Jodi on kilpirauhashormonien, tyroksiinin ja trijodityroniinin, osa. Sekä liian vähäinen että liian runsas jodin saanti voi aiheuttaa kilpirauhasen toimintahäiriöitä ja kilpirauhassairauksia. 

Ravinnon liian vähäinen jodin määrä aiheuttaa struumaa. Lapsilla jodin puute sikiöaikana tai varhaislapsuudessa aiheuttaa kasvuhäiriöitä ja vakavimmillaan henkisen kehityksen jälkeenjääneisyyttä. Jodin riittämätön saanti on maailmanlaajuisesti edelleen yksi merkittävimmistä ravitsemuksellisista puutoksista.  

Suomessa esiintyi aikaisemmin monin paikoin jodin puutetta, minkä seurauksena struuma oli yleinen. 1950-luvulta lähtien ruokasuolaan on lisätty jodia, ja sen ansiosta struuma on Suomessa nykyään harvinainen. 

 


 

Mistä jodia saadaan? 

Jodin saannin turvaamisessa tarvitaan luontaisia jodin lähteitä ja jodilla täydennettyä ruokasuolaa. Luontaisia jodin lähteitä ovat maitotuotteet, kala ja kananmunat. Näistä raaka-aineista jodia päätyy moniin elintarvikkeisiin ja ruokiin.  

Valtion ravitsemusneuvottelukunta suositti vuonna 2015, että myös joukkoruokailussa ja elintarviketeollisuudessa siirryttäisiin jodioimattomasta suolasta jodioidun ruokasuolan käyttöön, jotta suomalaisten vähentynyttä jodin saantia saataisiin parannettua. Suositus on tehonnut.  Merkittävä jodin lähde ovat nykyisin myös viljavalmisteet (leipä), joiden valmistuksessa on käytetty jodioitua suolaa. 

 

Kuva: ©Valtion ravitsemusneuvottelukunta

 


 

Jodin saantisuositus  

Aikuisten tulisi saada jodia noin 150 mikrogrammaa vuorokaudessa. Raskaana olevat tarvitsevat jodia noin 175 mikrogrammaa ja imettävät 200 mikrogrammaa vuorokaudessa. Yhdestä grammasta jodioitua suolaa saadaan 25 µg jodia.  

Vegaaniruokavaliota noudattavilta ruokavaliosta puuttuvat jodin luontaiset lähteet ja he tarvitsevat siksi jodia sisältäviä monivitamiini- ja kivennäisainevalmisteita. Raskaana olevilla ja imettävillä jodin tarve on suurentunut, minkä vuoksi hekin tarvitsevat jodia sisältäviä monivitamiini- ja kivennäisainevalmisteita, jos saanti ruoasta on vähäistä. 

Liiallista jodin saantia on kuitenkin syytä välttää: sekin voi häiritä kilpirauhasen toimintaa eli aiheuttaa kilpirauhasen vajaa- tai liikatoimintaa. Aikuisilla suurin turvallinen jodin saanti on 600 ug / vrk. Joistakin runsaasti jodia sisältävistä valmisteista (esimerkiksi joditipat, ja -valmisteet, merilevät) voi saada liikaa jodia.  

 


 

Apteekin joditabletit eivät ole ravintolisiä 

Apteekissa myytävät joditabletit on tarkoitettu radioaktiivisen laskeuman varalle ja käytettäväksi ainoastaan viranomaisten ohjeistuksen mukaisesti, ei koskaan ravintolisinä. Niissä on jopa tuhatkertaisesti jodia päivän saantisuositukseen nähden. Lue lisää lääkejodista.

 

Lähde: 

Ruokavirasto: https://www.ruokavirasto.fi/elintarvikkeet/terveytta-edistava-ruokavalio/ravintoaineet/jodi/ 

 

Julkaistu 11.12.2024