Usein kysytyt kysymykset ravitsemuksesta

Teksti: Kansainvälinen kilpirauhasviikko ja reunassa kuva terveellisistä ruoka-aineista: parsakaalia, inkivääriä, avokadoa ja lohta.

Oletko joskus törmännyt väitteeseen, että kilpirauhasen vajaatoiminnassa tulisi vältellä joitain ruoka-aineita? Tai ehkä olet kuullut, että kilpirauhassairautta sairastavan kannattaisi alkaa noudattaa jotain tiettyä ruokavaliota? Näihin ja moniin muihin ravitsemukseen liittyviin kysymyksiin löydät alta ravitsemusterapeutti Kirsi Englundin vastaukset.

Vastaukset ovat osa kansainvälistä Kilpirauhasviikkoa, jota vuonna 2026 vietetään teemalla Kilpirauhanen ja ravitsemus. Lisätietoja viikosta löydät täältä (avautuu uuteen ikkunaan).

Kysymys: Ateriarytmi tosi haasteellinen vuorotyössä ja sen kanssa ollut ongelmia. Minkälainen ateriarytmi sopii vuorotyössä olevalle?

Vastaus: Vuorotyö asettaa omat haasteensa elimistön sisäiselle kellojärjestelmälle, mutta säännöllisellä ateriarytmillä voit merkittävästi tukea jaksamistasi, vireystilaasi ja vatsasi hyvinvointia.

Tyroksiini-lääkityksen kohdalla tärkeintä on nauttia se tyhjään vatsaan ja pitää rutiini melko vakiona. Lääke tulisi ottaa vähintään 30 minuuttia ennen ruokailua, kahvia tai muita lääkkeitä ja lisäravinteita. Koska lääkkeellä on pitkä vaikutusaika, muutaman tunnin heitto lääkkeenottoajassa ei haittaa hoitotasapainoa, kunhan huomioi edellä mainitun ruokien ja ravintolisien nauttimisen.Yövuoron jälkeen voit ottaa lääkkeen joko töistä lähtiessä tai kotiin tullessasi, odottaa puoli tuntia, syödä kevyen aamupalan ja mennä nukkumaan. Muissa vuoroissa voit ottaa tyroksiinin aamulla herättyäsi, ennen aamupalaa, vaikka heräämisaika vaihteliskin muutamalla tunnilla.

Vuorotyön ateriarytmin nyrkkisääntönä on syödä säännöllisesti (3–4 tunnin välein) silloin, kun olet hereillä. Eli käytännössä syödään suunnilleen samoihin kellonaikoihin kuin söisit päivälläkin. Yöaikaan ruoansulatus hidastuu, mikä kannattaa huomioida aterioiden laadussa: pienemmät ateriat pitävät vireystilaa paremmin yllä yöllä, kuin raskaat, suuret ateriat.

Kysymys: Jos sairastaa kilpirauhasen vajaatoimintaa, onko jotain ruoka-aineita, joita pitäisi välttää? Entä mitä pitäisi lisätä ruokavalioon, jotta kilpirauhasarvot pysyisivät hyvinä?

Vastaus: Mitään yksittäisiä ruoka-aineita ei tarvitse kilpirauhasen vajaatoiminnan vuoksi täysin välttää. Vaikka keskustelupalstoilla liikkuukin paljon huhuja eri ruokien välttämisen hyödyistä, ei tieteellistä näyttöä välttämisruokavalioiden hyödystä kuitenkaan ole..Niin kutsuttuja goitrogeeneja (kuten kaaleja ja soijaa) tai gluteenia voi syödä normaalisti osana monipuolista ruokavaliota.

On kuitenkin tärkeää huomioida, että kalsiumpitoiset tuotteet, rautalisät ja runsas kuitu voivat heikentää lääkkeen imeytymistä, joten niitä on hyvä nauttia vasta useampi tunti lääkkeen ottamisen jälkeen (tavallisen aamupalan sisältämän jogurtin tai kahvimaidon voi nauttia 15-30 min päästä lääkkeenotosta) . Muuten maitotuotteitakin kannattaa käyttää normaalisti turvaamaan riittävä kalsiumin, jodin ja D-vitamiinin saanti.

Kilpirauhasen toimintaa tuet parhaiten monipuolisella ruoalla, joka turvaa riittävän jodin, seleenin, raudan ja sinkin saannin. Jodi on kilpirauhashormonien rakennusaine ja sitä saadaan jodioidusta suolasta, maitotuotteista ja kalasta. Seleeniä saamme parapähkinöistä, kalasta, maitotuotteista, lihasta  ja täysjyväviljoista ja se on välttämätön tyroksiinin muuttumisessa aktiiviseen muotoon. Rauta sekä sinkki osallistuvat kilpirauhashormonien muodostumiseen ja aineenvaihduntaan, niitä kumpaakin saadaan  lihasta, kanasta, kalasta, täysjyväviljoista, palkokasveista, pähkinöistä ja siemenistä. Vältä erittäin niukkaenergiaisia dieettejä, sillä ne voivat hidastaa aineenvaihduntaa entisestään. Kilpirauhassairauksien ruokavaliohoito on monipuolinen, ravitsemussuosituksiin perustuva ruokavalio.

Kysymys: Jotkut kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavat ovat saaneet apua painonpudotukseen vähähiilihydraattisesta (VHH) ruokavaliosta. Sopiiko VHH-dieetti vajaatoimintaa sairastavalle? Entä ketogeeninen ruokavalio?

Vastaus: Erittäin tiukka hiilihydraattien rajoittaminen (kuten ketogeeninen ruokavalio) tai liian alhainen kokonaisenergian saanti voi viestiä elimistölle “hätätilasta”, eli että energiansaannista on puutetta. Tämä voi johtaa aktiivisen kilpirauhashormonin määrän laskuun ja aineenvaihdunnan hidastumiseen. Kun hiilihydraattien tai energian saanti on niukkaa, keho pyrkii suojelemaan rasvavarastoja, jotka auttavat meitä pysymään hengissä mahdollisimman pitkään.

Vaikka jotkut hyötyvät vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta, sen hyödyt liittyvät usein siihen, että  ruokavaliosta jää pois  vähäkuituisia, runsassokerisia tuotteita.Tämä vaikuttaa verensokeriin ja voi auttaa painonhallinnassa. Kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavan on suositeltavaa välttää äärimmäisyyksiä. Kohtuullinen määrä kuitupitoisia, laadukkaita hiilihydraatteja (kuten täysjyväviljaa, kasviksia, marjoja ja hedelmiä) tukee hormonitoimintaa ja auttaa ehkäisemään vajaatoimintaan usein liittyvää ummetusta ja väsymystä.

Ketogeeninen ruokavalio on huomattavasti VHH-ruokavaliota tiukempi ja vaatii tarkempaa seurantaa, jotta elimistö saa tarvitsemansa rakennusaineet hormonitoiminnan tueksi.

Painonhallinnassa ratkaisevinta on lopulta se, että valittu ruokavalio on sellainen, jota pystyy noudattamaan kestävästi ilman, että se aiheuttaa liiallista stressiä elimistölle tai puutostiloja. Ennen suuria ruokavaliomuutoksia on suositeltavaa keskustella lääkärin tai ravitsemusterapeutin kanssa, jotta voidaan varmistaa lääkehoidon ja ruokavalion tasapaino.

Kysymys: Maidoton ja gluteeniton ruokavalio tuntuvat toisilla kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavilla toimivan. Onko näissä perää?

Vastaus: Tutkimusnäyttö ei tue gluteenin tai maidon automaattista välttämistä kaikille kilpirauhassairauksia sairastaville, mutta muita yksilöllisiä syitä rajoituksiin voi olla.

Gluteenittoman ja maidottoman ruokavalion hyödyt kilpirauhasen vajaatoiminnassa liittyvät usein siihen, että monilla sairastavilla on samanaikaisesti jokin autoimmuunisairaus tai herkkä vatsa. Jos taustalla on diagnosoitu (tai diagnosoimaton) keliakia (joka on kilpirauhasen autoimmuunisairautta sairastavilla yleisempää), gluteeniton ruokavalio on välttämätön lääkkeen imeytymisen ja suoliston kunnon kannalta. Moni kokee saavansa apua gluteenittomuudesta myös siksi, että se vähentää samalla FODMAP-hiilihydraattien määrää, mikä rauhoittaa ärtyvän suolen oireita, kuten turvotusta ja ilmavaivoja.

Ärtyvän suolen oireyhtymästä (IBS) kärsiville maidon välttäminen tai vaihtaminen laktoosittomaan voi tuoda nopean avun, sillä laktoosi usein lisää ärtyvän suolen oireilua. Jos oireiden taustalla on maitoallergia, silloin maitotuotteiden välttäminen tuo myös apua.

On kuitenkin hyvä muistaa, että maito on tärkeä jodin lähde, ja gluteenia sisältävät viljat taas tärkeitä kuidun lähteitä. Jos päädyt kokeilemaan näitä rajoituksia, varmista, että korvaavat tuotteet on täydennetty jodilla ja ruokavaliossa on riittävästi kuitua vatsan toiminnan tueksi. Ravitsemusterapeutin avulla voit varmistaa, ettei ruokavalio kapeudu liikaa ja että saat kaikki tarvittavat suojaravintoaineet kilpirauhasen ja suoliston hyvinvointiin.

Kysymys: Mikä olisi hyvä munaton ja kalsiumvapaa proteiininlähde aamupalalle?

Vastaus: Kilpirauhasen vajatoimintaan liittyvä tyroksiini otetaan aamulla yhtenä annoksena tyhjään mahaan vähintään 30 minuuttia ennen aamiaista. Tyroksiinin ja tiettyjen valmisteiden tai lääkkeiden (muun muassa rauta- ja kalsiumvalmisteiden) ottamisen välillä pitää olla vähintään neljä tuntia. Suositusten mukaan noin lasillisen jogurttia, maitoa, rahkaa tai sopijapohjaisia valmisteita voi nauttia aamupalalla 15-30 minuuttia tyroksiinin ottamisen jälkeen.

Kalsiumvapaita aamupalalle sopivia proteiininlähteitä voisivat olla esimerkiksi kananmuna sekä kala, kuten kylmäsavulohiviipaleet tai tonnikalasta tehty tahna. Pähkinöistä ja siemenistä saadaan proteiinia ja näitä voi laittaa puuron tai myslin joukkoon tai tahnana leivälle. Täyslihaleikkeleitä voi tarvittaessa käyttää, jos lihan ja lihavalmisteiden käyttö ruokavaliossa pysyy kokonaisuutena maltillisena. Tarvittaessa lisänä voi käyttää myös hamppu-, herne- tai riisiproteiinijauheita esim. smoothien, puuron tai tuorepuuron joukossa. Kasvipohjaisista juomista ja jogurteista voi käyttää esimerkiksi myslin kanssa sellaisia, joihin ei ole lisätty kalsiumia, mutta näiden proteiinipitoisuudet ovat usein pieniä.

Kalsium- ja jodipitoiset tuotteet kannattaa sisällyttää ruokavalioon muilla aterioilla riittävän kalsiumin ja jodin saannin turvaamiseksi.

Kysymys: Netistä löytyy ristiriitaista tietoa soijan käytöstä kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastaessa. Toisissa kehotetaan välttämään sitä ja toisissa sanotaan, että sitä voi syödä. Mikä on totuus? Ja mitä haittaa siitä voi olla, jos sitä syö päivittäin?

Vastaus: Runsas soijavalmisteiden käyttö aamiaisella saattaa heikentää tyroksiinin imeytymistä suolistossa. Siksi soijatuotteet (kuten soijajogurtti, tofu, soijarouhe ja soijajuomat) kannattaa sijoittaa muille päivän aterioille, kuin aamupalalle, jos otat tyroksiinin aamulla.

Nykyisen tutkimusnäytön perusteella soijalla ei kuitenkaan ole osoitettu olevan merkittävää, suoraa haitallista vaikutusta kilpirauhasen toimintaan kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavilla. Siksi soijatuotteita voi yleensä käyttää osana tavanomaista ruokavaliota myös vajaatoiminnassa, kunhan lääkkeen ottaminen ja ruokailun ajoitus huomioidaan.

Lisäkilpirauhaset ovat ihmiselle elintärkeät. Niiden tehtävä on tuottaa lisäkilpirauhas- eli parathormonia (PTH), joka säätelee elimistön kalsiumtasapainoa.

Kysymys: Mitä pitää huomioida kalsiumin saannissa, jos sairastaa lisäkilpirauhassairautta?

Vastaus: Lisäkilpirauhassairaudet vaikuttavat suoraan elimistön kalsiumtasapainoon, sillä lisäkilpirauhashormoni (PTH) säätelee veren kalsiumpitoisuutta. Ruokavalion kalsiumin tarve riippuu siitä, onko kyseessä lisäkilpirauhasen liika- vai vajaatoiminta.

Lisäkilpirauhasen liikatoiminnassa (hyperparatyreoosi) veren kalsiumpitoisuus on liian korkea. Tällöin tulee välttää kalsiumvalmisteita ja kalsiumilla täydennettyjä elintarvikkeita. Kalsiumpitoisia ruokia ei tarvitse yleensä täysin välttää. Tärkeintä on huolehtia riittävästä veden juomisesta, mikä auttaa munuaisia poistamaan ylimääräistä kalsiumia ja ehkäisee munuaiskivien muodostumista.

Lisäkilpirauhasen vajaatoiminnassa (hypoparatyreoosi) veren kalsiumpitoisuus taas laskee liian alas. Tällöin kalsiumpitoinen ruokavalio (maitotuotteet, täydennetyt kasvipohjaiset tuotteet, pähkinät ja tummanvihreät kasvikset) on välttämätön. Useimmat tarvitsevat ruokavalion tueksi lääkärin määräämän kalsiumlisän sekä D-vitamiinia, joka varmistaa kalsiumin imeytymisen. Lisäksi on hyvä välttää runsasta fosfaatin saantia (esim. sulatejuustot ja kolajuomat), sillä vajaatoiminnassa elimistön fosfaattitaso pyrkii nousemaan.

Kummassakin sairaudessa on kriittistä seurata verikokeita säännöllisesti ja keskustella ruokavaliomuutoksista hoitavan lääkärin kanssa. Jos käytössä on myös tyroksiini-lääkitys, muista ottaa kalsiumlisät tai erittäin kalsiumpitoinen ateria aikaisintaan neljä tuntia tyroksiinin nielaisemisen jälkeen, jotta lääke ehtii imeytyä.