Lasten ja nuorten kilpirauhassairaudet

Lapset sairastavat samoja kilpirauhassairauksia kuin aikuiset. Lasten ja nuorten kilpirauhastaudit ovat suhteellisen harvinaisia, mutta varhainen diagnoosi ja hoito ovat erittäin tärkeitä. Pitkään jatkuessaan useimmat kilpirauhassairaudet haittaavat merkittävästi lapsen kehitystä. Kilpirauhasen vajaatoiminta johtaa painon nousuun, hidastuneeseen kasvunopeuteen ja luuston kypsymiseen sekä hoitamattomana älylliseen kehitysvammaisuuteen ja lyhyempään aikuispituuteen.

Synnynnäinen vajaatoiminta (hypotyreoosi)

Synnynnäinen kilpirauhasen vajaatoiminta todetaan Suomessa noin 1 / 2 000–4 000 vastasyntyneellä vuodessa, useammin tytöillä kuin pojilla.

Synnynnäisiä vajaatoiminnan syitä

kilpirauhasen kehityshäiriö
- kilpirauhanen puuttuu kokonaan (aplasia)
- kilpirauhanen on pieni (hypoplasia)
- kilpirauhaskudosta on, mutta väärässä paikassa (ektopia)
harvinaisia syitä
- häiriö kilpirauhashormonien tuotannossa (dyshormonogeneesi)
- häiriö aivolisäkkeen tai hypotalamuksen toiminnassa sentraalinen eli keskushermostoperäinen)
- kilpirauhasen TSH-reseptorin vika
- ohimenevä kilpirauhasen vajaatoiminta, joka voi johtua esimerkiksi äidin
  raskauden aikana käyttämästä kilpirauhasen toimintaa estävästä lääkityksestä
  tai liiallisesta / liian vähäisestä jodin saannista

Oireet

Vastasyntyneillä oireena voi olla huono menestyminen, paino ja kasvu jäävät jälkeen ikäkauden normaaliarvoista. Oireet voivat kuitenkin olla vähäiset tai puuttua kokonaan.

Oireita

lapsen yliaikaisuus
kasvuhäiriö
hidastunut luuston kehitys
keltaisuus
suuri kieli
suuri pään ympärys
lihasten velttous
vatsan pulleus
ihon marmoroituminen

Toteaminen

Kaikilta vastasyntyneiltä määritetään napa- tai kantapääverinäytteestä TSH-pitoisuus. Jos tulos viittaa kilpirauhasen vajaatoimintaan, lapsesta otetaan 3 vrk:n iässä uusintakokeet. Jos löydös viittaa edelleen kilpirauhasen vajaatoimintaan, aloitetaan hoito heti. Kilpirauhasen koko ja sijainti voidaan tarkistaa ultraäänitutkimuksella.

Hoito ja seuranta

Kilpirauhasen synnynnäisen vajaatoiminnan hoito aloitetaan heti diagnoosin varmistuttua synnytyssairaalassa. Hoidon nopea aloitus takaa normaalin kasvun ja kehityksen. Hoidon seuranta kuuluu aina lastenendokrinologille.

Synnynnäistä kilpirauhasen vajaatoimintaa hoidetaan suun kautta annettavalla synteettisellä kilpirauhashormonilla, tyroksiinilla. Tyroksiini on Kelan erityiskorvaama lääke synnynnäisessä kilpirauhasen vajaatoiminnassa. Hoidon alkuvaiheessa voi Kelan vammaisetuuksiin vaadittava hoidon vaativuus täyttyä. Molempia haetaan Kelasta lääkärin B-lausunnolla.

Lääkeannostelussa T4V-taso pyritään pitämään viitearvojen yläpuoliskossa ja TSH-taso matalana välttäen kuitenkin ylihoitoa (TSH-arvo alle 0,05 mU/L). Aiemmin suositeltu lievä ylihoito voi mahdollisesti lisätä ylivilkkauden ja tarkkaavuuden pulmia lapsuudessa.

Varsinkin imeväisiässä lapsi kasvaa nopeasti ja samalla tyroksiinin tarve suurenee. Jotta tyroksiinin saanti pysyisi koko ajan riittävänä, suositellaan yleensä, että lapsen painon noustessa tyroksiiniannosta lisätään kotona hoitavan lääkärin antaman erillisen ohjeen mukaisesti.

Hoitoon kuuluu säännöllinen verikoeseuranta (TSH ja T4V) ja poliklinikkakäynnit, joissa seurataan lapsen kasvua ja kehitystä. Lääkeannosta muutetaan lapsen painonkehityksen ja verikoearvojen perustella.

Alkuvaiheen tiheällä seurannalla varmistetaan myös hoidon hyvä toteutuminen kotona. Jos hoito sujuu ongelmitta ja lapsi voi hyvin, seurantaa harvennetaan.

Koska synnynnäinen hypotyreoosi voi olla ohimenevä, osalla lapsista hoito keskeytetään lyhyeksi aikaa noin 3 vuoden iässä ja kilpirauhasen toiminta tutkitaan uudelleen. Jos arvot muuttuvat poikkeaviksi lääketauon aikana, diagnoosi on pysyvä ja tyroksiinihoito elinikäinen. Kasvukauden päättymisen jälkeen nuori yleensä siirtyy perusterveydenhuollon seurantaan.

Sivulla oleva sisältö pohjautuu Kilpirauhasliiton Lasten ja nuorten kilpirauhassairaudet -esitteeseen. Esitteen asiantuntijana on toiminut ESH Merja Kaivolainen ja asiasisällön on tarkistanut dosentti, lastentautien erikoislääkäri, lastenendokrinologi Antti Saari.

Lue lisää esitteestämme Lasten ja nuorten kilpirauhassairaudet.