Oma tarinani sai alkunsa noin 2-3 vuotta sitten, ehkä jopa aiemmin, olin siis noin 22- vuotias. Aloin tuntemaan kauheaa syysväsymystä, joka vaihtui talviväsymykseen, mutta kun tunsin väsymystä vielä keväälläkin, oli jotain tehtävä.
Muita oireita en tässä vaiheessa kokenut. Laitoin kovan väsymykseni stressin piikkiin. Olen aina ollut kova liikkumaan ja harrastamaan eri liikuntalajeja, joten huomasin nopeasti, etten saa kropastani kaikkea irti, mitä olen aiemmin saanut. Yritin kuitenkin parhaani mukaan käydä lenkeillä sekä harrastaa rakastamaani kalastusta.
Vuosi sitten keväällä olotilani teki pahimman alamäen ja siitä alkoi myös terveyskeskuskäynnit. Valitin väsymystäni ja niskakipujani, mitkä alkoivat samaan aikaan kuin tuo väsymys.
Alkuun minut laitettiin pelkästään niskakipujen takia fysioterapiaan, jossa minulle tehtiin kuntoutusohjelma tuohon niskaan sekä selkään, joka kipeytyi pahoin samaan aikaan. Sain lääkkeeksi myös Triptyliä sekä Panacodia, mikä jälkikäteen tuntuu hullulta, koska molempien lääkkeiden kanssa nukuin yhden kesän lähes kokonaan, kun väsymykseni jätettiin huomioimatta. Molemmat lääkkeet siis lisäävät väsymystä. Yksityinen ortopedi laittoi minut selän sekä niskan magneettiin, kuvat olivat normaalit. Terveyskeskus suositteli minua aloittamaan liikuntaharrastuksen ja lopettamaan “laiskuuden”. Kerroin kuitenkin käyväni jatkuvasti lenkeillä, vaikka en jaksaisikaan käydä. Minulle sanottiin, että kaikki on kunnossa, koska veriarvosi ovat normaalit. Minua ei siis otettu tosissaan.
Kesän jälkeen syksyllä alkoi huimaukset, mitkä mahdollisesti johtuivat niskojen huonosta tilasta sekä kilpirauhasen ongelmista. Huomasin myös, että ihoni oli normaalia kuivempi esim. mahasta, koin myös aamupalelua. Pitkään taisteltuani minut laitettiin neurologian polille, missä tehtiin laajat kokeet, mm. pään magneetti sekä erilaisia enmg – tutkimuksia. Kaikki tutkimukset olivat normaalit paitsi yksi. Lääkäri soitti ja kertoi, että kilpirauhasarvoissani oli vikaa. TSH- arvo oli 22. Kuukauden päästä uudet testit ja samat TSH – arvot, joten diagnoosina kilpirauhasen vajaatoiminta
Koin järkytyksen sekä helpotuksen. Tavallaan kuitenkin tiesin, että lääkkeillä elämääni alkaa taas paistamaan aurinko, toisaalta en ollut ajatellut, että näin 25-vuotiaana alkaisi ensimmäinen koko elämän kestävä lääkitys. Sairaudesta olin kuullut paljon, vaikkakaan sitä ei suvussani juurikaan esiinny. Olin googletellut lukuisia väsymyssairauksia tänä aikana. Sain kuitenkin eniten apua Kilpirauhasliiton nettisivuilta diagnoosin varmistuttua.
Maaliskuussa sain alkamaan lääkityksen, kun sitä ennen minulta katsottiin kilpirauhasen vasta-aineet, jotka olivat yli 600. Tällä hetkellä arvoni ovat juuri viitearvoilla, mutta niiden pitäisi vielä parantua lääkityksen jatkuessa. Seuraava kontrolli elokuussa.
Tällä hetkellä elämäni on normaalia ja valoisaa ja tuntuu, että kaikki on menossa kovaa vauhtia parempaan suuntaan. Vieläkin on päiviä, kun olen väsyneempi, mutta nämä päivät vähenevät koko ajan. 20 000 askelta tulee nykyisin päivässä kävellen sekä juosten, joten virtaa on tullut kovasti lisää. Myös niskani on ollut hyvä, kun lääkitys aloitettiin, joten mene ja tiedä, onko näillä asioilla siis yhteyttä.
Toivoisin kaikille, ketkä epäilette kyseistä sairautta, hakeutumaan mahdollisimman pian hoitoon ja mielellään yksityiselle puolelle, jotta asianne otetaan tosissaan. Valitettavasti koin itsekin vuoden sairaalakierteen, kun keskityttiin vain niskakipuun, vaikkakin väsymys oli kovasti läsnä. Halvemmaksi olisi tullut yksi käynti endokrinologian erikoislääkärillä.
Olen myös huomannut, että monet terveyskeskuslääkärit eivät edes tiedä koko vajaatoiminnasta, joten apua on oikeasti vaikeaa saada tk – puolella.
Olen itsekin vielä oppijan asemassa sairauden suhteen, mutta halusinpa jakaa tarinani näin sairauden vähemmistön eli miehen asemasta. Toivottavasti tästä tarinasta on jollekin apua.
-Joni, 25